Supon päällikön Seppo Nevalan, osastopäällikön Petri Knapen sekä Soneran ex-turvallisuusjohtajan Juha E. Miettisen vapauttavat tuomiot säilyivät torstaina Helsingin hovioikeudessa. Myöskään Supon pohjoisen alueyksikön päällikkönä toimineen Martti Pitkäsen tuomiota ei muutettu.
Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden viime joulukuussa antamaa päätöstä. Sen mukaan suojelupoliisin teleurkintajutussa ainoastaan Supon pohjoisen alueyksikön päällikkönä toiminut Martti Pitkänen tuomittiin sakkoihin viestintäsalaisuuden loukkauksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Hovioikeudessa valtionsyyttäjä Jukka Rappe vaati Nevalalle ja Knapelle rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä Miettiselle rangaistusta törkeästä viestintäsalaisuuden loukkauksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta ja Pitkäselle käräjäoikeuden tuomiota ankarampaa rangaistusta.
Valtionsyyttäjä Jukka Rappe miettii nyt, hakeeko hän hovioikeuden ratkaisuun muutoksenhakulupaa korkeimmalta oikeudelta.
- Tähän hätään en asiaa ratkaise. Tällä hetkellä vain tunnistan, että tässä voi olla mahdollista hakea muutosta.
Perusteena muutoksenhakuun on se, millä edellytyksellä poliisi voi itse ratkaista, onko toinen poliisi syyllistynyt rikokseen vai onko asia siirrettävä aina viralliselle syyttäjälle.
- Hovioikeus katsoi nyt , että poliisi voi itse ratkaista tällaisen oman asiansa, Rappe sanoo. Hänellä on kaksi kuukautta aikaa viedä asia eteenpäin.
"Miettiseltä tietoja pyytämättäkin"
Hovioikeudessa Rappe oli vakuuttunut, että Supo-nokkamiehet, Nevala ja Knape, tiesivät Pitkäsen teleurkinnasta.
Taustalla ovat Pitkäsen vuosina 2002 ja 2003 laatimat muistiot. Syyttäjän mielestä Supo-johtajat saivat tietoonsa alaisensa laittomat puuhat hänen vuonna 2002 laatimastaan muistiosta. Johtajat syyllistyivät syyttäjän mukaan virkarikokseen, koska eivät siirtäneet asiaa tutkittavaksi toimivaltaisille viranomaisille.
Syyskuussa 2003 kirjoitetussa muistiossa kerrotaan muun muassa Miettisen toimintatavan olleen sellainen, että häneltä ei juuri tarvinnut mitään tietoja pyytää. Erilaisia vihjeitä ja tietoja tuli Supolle pyytämättäkin. Lisäksi Pitkänen kirjoittaa muistiossa, että luuli Miettisen antamien tietojen olleen laillisesti hankittuja.
Hovioikeus katsoi, että osastopäällikkö Knapella ei ollut muistion perusteella syytä epäillä alaisensa tai Miettisen syyllistyneen rikokseen. Knape oli lyhyessä neuvottelussa ilmoittanut esimiehelleen Nevalalle muistiosta. Oikeus piti uskottavana myös sitä, ettei Nevalallekaan syntynyt keskustelun perusteella rikosepäilyjä.
Pitkäsen pyytämät kahden henkilön puhelutiedot liittyivät poikkeuksellisen suureen puhelinlaskuun ja Sonera-yhteyksiin. Henkilöt olivat Supon tarkkailussa, mutta heitä ei epäilty rikoksista. Tietoja hankittiin yhteensä kolmesta puhelinliittymästä.
Pitkänen havaitsi laittomuuden
Hovioikeuden mukaan Pitkäsen oli täytynyt havaita pyytämiensä tietojen laiton laatu viimeistään silloin, kun hän avasi Miettiseltä saamaansa kirjekuorta, joka sisälsi tiedot. Pitkäsen katsottiin loukanneen yksityishenkilöiden tietosuojaa ja horjuttaneen luottamusta poliisin toiminnan lainmukaisuuteen. Tekoa ei kuitenkaan pidetty törkeänä.
Oikeuden mukaan Soneran ex-turvallisuuspäällikkö oli hankkinut tietoja Pitkäsen pyynnöstä siinä käsityksessä, että tilanne oli Soneran ja koko maan tietoturvallisuuden kannalta huolestuttava. Miettinen oli kuitenkin tiennyt, että tietojen hankkimiseen tarvitaan tuomioistuimen lupa.
Miettisen tekoa ei pidetty törkeänä ja syyte hylättiin vanhentuneena.
Kaikki syytetyt kiistivät syyllisyytensä. Syyttäjä vaati hovioikeudessa Nevalalle ja Knapelle rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta, Juha E. Miettiselle törkeästä viestintäsalaisuuden loukkauksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä Pitkäselle käräjäoikeuden tuomiota ankarampaa rangaistusta ja viraltapanoa.
Lue myös:
