"Ihmiset valittavat korkealla tasolla", kuvaa saksalainen pienyrittäjä yleistä ruinausmielialaa. Kauppa toisensa jälkeen sulkee vilkkaillakin kaduilla. Tilalle avataan yleistä ikävyyttä heijastavia halpaliikkeitä.
Vasta kuluneella viikolla Saksan talousministeriö pudotti kasvuennusteensa yhteen prosenttiin. Ja sitäkin pidetään turhan toiveikkaana.
Kulutus ei kiinnosta, vaikka vauraiden perijäsukupolvien tileillä uinuu miljardeja. Paljon on kiinni kansan luonteesta: kun amerikkalainen elää tätä hetkeä ja vie strutsinsa oikopäätä rodeoon vetonaulaksi, saksalainen keittää voimalinnustaan säilykettä ja piilottaa purkin kellariin pahojen päivien varalle. Molemmat ajavat omaa etuaan.
Masentuneenakin Saksa on yhä Suomen suurin vientimaa. Sitäpaitsi dramatiikasta ollaan edelleen kaukana. Kun lamavuosina Suomen Saksan viennistä katosi kymmeniä prosentteja, niin syyskuulle yltävien tilastojen mukaan vienti taittui syksyyn mennessä seitsemän prosenttia. Yhdysvaltojen viennistä katosi jo 17 prosenttia.
Mutta rakenneongelma on tunnustettu ja kaikkialta kaikuvat vetoomukset uudistusten puolesta. Siksikin saksalainen nyt odottaa, vielä epävarmempia aikoja.
Uudistusten ilmentymä on talous- ja työministeri Wolfgang Clement. Superministeriksi tituleerattu saikin ajolähdön lakiuudistuksilleen, kun loppuvuonna käsittelyyn tuli niin sanottu Hartz-konsepti työttömyyden puolittamiseksi. Meillä Raimo Sailaksen työryhmä puntaroi parhaillaan vastaavia asioita.
Osa Volkswagenin henkilöstöjohtajan mukaan nimetyn 350-sivuisen raportin joustoehdotuksista toteutui jo vuodenvaihteessa, osa on työn alla.
Työvoimatoimistoista esimerkiksi halutaan aktiivisempia ja nopeampia "duunikeskuksia". Työntekijä puolestaan velvoitetaan ilmoittautumaan jo irtisanomisaikana. Turha viivyttely kutistaa työttömyysavustusta. Nirsoilua rajoitetaan ja työttömältä edellytetään paikkaa tarjottaessa jopa muuttovalmiutta. Ylipäänsä lähennetään työttömyysavustusta ja sosiaaliturvaa toisiinsa niin, että työtön saisi enää kymmenyksen enemmän käteen.
Viime vuoden epäsanaksi valittu "Minä-Oy", siis Ich-AG, kuuluu sekin innovaatioihin. Sen nimissä myönnettävät, ensimmäisenä vuonna 600 euroon nousevat kuukausiavustukset helpottavat työttömiä siirtymään pienyrittäjiksi. Joka neljäs Saksassa yrittäjäksi ryhtyvä on ensin työtön. Tavoitteena on nostaa itsellisten osuus yhdeksästä - siis suunnilleen Suomen tasolta - 14:ään prosenttiin.
Aivan uutta on määräaikaistyön painottuminen. Työttömiä juurrutetaan uudestaan työelämään osa-aikaisuuksien kautta. Työvoimapiireihin luodaan tätä varten pääosin yksityisille välittäjäpalveluille perustuva toimistoketju.
Kovaa vääntöä on käyty myös työtulon verottamisesta. Niin sanottujen miniduunien palkka aiotaan jättää kokonaan verottamatta 400 euroon asti, myös jos kyseessä on sivutyö. Työnantaja maksaa 25 prosenttia. Aina 800 euroon asti yritys saa alennuksen palkan sivukuluista. Näin aiotaan nostaa palvelutyöpaikkojen määrää.
Ammattiliitoissa pyhänä pidettyyn, ikään sekä perhekriteereihin nojaavaan irtisanomissuojaankin ilmeisesti kosketaan. Sijaan kaavaillaan lakiin perustuvia korvaussummia. Näin luodaan houkutinta yrityksille uskaltaa palkata jälleen vanhempaa työvoimaa.
Clement on ainakin aloittanut maansa modernisoinnin vauhdikkaasti. Suorasukaisesta entisestä toimittajasta onkin povattu uutta kansleriehdokasta siksakkurssilla polkevan Gerhard Schröderin sijaan.