Kiinnittäkää turvavyönne - superlauantai tulee! Kauppareissut, piha-askareet ja sukuloinnit kannattaa tehdä hyvissä ajoin, sillä lauantaina Suomi saa hyvällä omalla tunnolla virittäytyä sohvaperunaksi - jos vain huvittaa. Iltapäivällä televisio - tuo ihmeellinen taikalaatikko - syöttää meille jääkiekkoherkkua a lá Venäjä - Suomi ja illalla euroviisuja mahan täydeltä.
Samalla kun Suomi nujersi USA:n, leijonien valmennusjohto vältti katastrofin ja säilytti uskottavuutensa. Myös penkkiurheilijan kisailme pysyy muikeana. Kysymys on 99-prosenttisesti tv-katselijoista, sillä Moskovassa sinivalkoiset värit ovat kannattajien kirjossa selvä vähemmistö. Hodynka-areenan vieressä oleva kaljateltta ammottaa tyhjyyttään, kun takavuosina MM-kekkereissä on vallinnut yli kaksi viikkoa täydellinen MM-karnevaali.
Kehon positiivisista virtauksista kannattaa nauttia nyt ja tässä, sillä lauantai-iltapäivän spektaakkelissa tahtipuikkoa heiluttaa Venäjä.
Mutta onhan niitä ihmeitä ennenkin nähty. Myös silloin, kun niitä on odottanut kaikkein vähiten.
Ruotsi teki sen taas. Juuri kun Tre Kronorilla piti olla kaikki edellytykset saada Moskovasta tuliaisiksi käsiinsä pelkkää ilmaa, länsinaapuri lyö kaikkia epäilijöitä märällä rätillä kasvoihin, sillä katso: joukkue pysyy tanakasti maailman ehdottomasti parhaiden maiden joukossa mukana.
Käsittämätöntä, mutta samalla ihailtavaa, sillä Bengt-Åke Gustafssonilla on käsissään joukkue, jossa on vain yksi tämän hetken NHL-ammattilainen ja jossa kaikki loput ovat Euro Hockey Tour -tasoa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sinikeltaiset ovat pullahtaneet vain kerran (Pietari 2000) mitalipelien ulkopuolelle.
Tämä jos mikä kertoo suoritusvarmuudesta. Kun Ruotsi kohtaa lauantaina Kanadan, ei kannata ennustaa. Ruotsi voi tehdä taas mitä lystää.
Suurten ansioittensa oikeuttamana Ruotsi komeilee kansainvälisen rankingin ykkösenä ennen Kanadaa, Tshekkiä ja Suomea - ja pysyy siellä myös näiden kisojen jälkeen.
Ranking on sikäli merkittävä, että sen perusteella maat sijoitetaan seuraavan vuoden kisojen alkulohkoihin. Ruotsi saa Kanadan MM-jäälle alkulohkoonsa tämän laskutavan mukaan helpoimmat vastustajat.
MM-kisojen kiertoaika on vuosien varrella kasvanut niin, että tulevaisuudessa turnaus voidaan jakaa kahden maan välillä kuten EM-jalkapallossa. Uusina maina kisaisäntien ja hakijakandidaattien joukkoon ovat liittyneet Kanada, Slovakia ja Unkari - ja eräänä vuonna kisoja hakee Tanska, joka aikoo rakentaa Kööpenhaminaan jättiareenan.
Tällä tavalla kansainvälinen jääkiekkoliitto toteuttaa määrätietoisesti pyrkimyksiään; uudistaa eurooppalaista areena- ja hallikantaa sekä samalla levittäytymistä joka niemen notkoon ja saarelmaan.
Laji on tehnyt pitkiä harppauksia eteenpäin, yleisömäärät ovat kasvaneet, ja televisiosopimukset ovat moninkertaistaneet tuloja.
Silti pitää aina muistaa, että jääkiekko on maailmanlaajuisesti pieni laji, jolla on kansallinen lajiliitto vain 46 maassa, kun esimerkiksi jalkapallo huitelee pitkästi yli 200:n lukemissa.
Täytyy myös muistaa, että Kanada ja Suomi - ehkä myös Latvia - ovat universumin ainoat kolkat, joissa jääkiekko on jalkapalloa suositumpi laji.
Meitä ei ole paljon.
Jouko Vuorjoki
jouko.vuorjoki@kaleva.fi