Eduskunnan puhemiehelle Paavo Lipposelle (sd.) pohjustetaan talouden superkomissaarin paikkaa EU:n uuteen komissioon, koska hänen mahdollisuuksiaan nousta puheenjohtajaksi ei pidetä tällä hetkellä mitenkään erityisen hyvinä.
EU-piireissä ei uskota, että komission ykköspaikalle nousisi demari, joka edustaisi vielä pientä jäsenvaltiota.
Pääministeri Matti Vanhanen on myöntänyt, että puoluetaustalla on suuri vaikutus siihen, kenet komission johtoon valitaan.
"Se ei ole aina henkilöstä kiinni, koska siihen vaikuttaa puoluetausta, jäsenvaltion koko ja sen sijainti sekä myös sukupuoli. Eri tehtävistä syntyy jonkinlainen hahmotelma, vaikka niistä päätetään eri vaiheissa", Vanhanen sanoi viime viikolla Kalevalle.
Vuorenmaa toimi
Lipposen puhemiehenä?
Lipponen on viestittänyt SDP:n sisäpiirille, että hän olisi valmis myös talousasioiden komissaariksi. Lipposen ykköstähtäin on edelleen puheenjohtajuus.
Metallityöväen liiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa (sd.) ehdotti keskiviikkona Lipposelle superkomissaarin salkkua. SDP:n puoluehallituksessa istuvan Vuorenmaan tulkittiin toimivan asiassa puolueen puheenjohtajan Lipposen viestinviejänä.
EU:ssa on vireillä esitys, että uuteen komissioon tulisi komissaari, jonka tehtäviin kuuluisivat laajalti kilpailukykyyn, elinkeinoelämään ja teolliseen toimintaan liittyvät asiat.
Kokoomus on markkinoinut superkomissaariksi, Euroopan investointipankin varapääjohtajaa Sauli Niinistöä (kok.).
Komission puheenjohtaja on määrä valita EU:n huippukokouksessa 17-18. kesäkuuta. Pöydän ympärillä on silloin 25 EU-johtajaa, jotka tekevät valinnan määräenemmistöpäätöksenä. Se merkitsee, että valintaan tarvitaan 88 ääntä 124:stä.
Voimasuhteet sosialistien ja konservatiivien välillä ovat melko tasan huippukokouksessa. Liberaalit, joihin myös pääministeri Vanhanen kuuluu, ovat pienempi ryhmä.
Äänimäärät pohjautuvat asukaslukuun, joten suuret maat ratkaisevat puheenjohtajan valinnan.
Saksalla, Ranskalla, Britannialla on kymmenen ääntä kullakin. Keskisuuret Espanja ja Puola äänestävät kahdeksalla äänellä. Suomella on kolme ääntä.
EU-johtajien valinta ei ole lopullinen, vaan se pitää siunata EU:n parlamentin täysistunnossa 20-23. heinäkuuta.
EU:n perustuslakiesityksen mukaan vaalitulos pitää ottaa huomioon puheenjohtajan valinnassa. Ennusteiden mukaan konservatiivit säilyttävät suurimman ryhmän aseman, mikä heikentää Lipposen mahdollisuuksia.