Hoitoalan työntekijöiltä paloivat käämit; työvoimaa on liian vähän. Jyrkkä ei ylitöille ja vuoronvaihdoille.
Terveydenhuoltoalan ammattijärjestöt Tehy ja SuPer aloittavat tiistaiaamuna kunta-alalla ylityö- ja vuoronvaihtokiellon.
Taustalla ovat jumiutuneet työehtoneuvottelut ja näkemykset lomarahaleikkausten kompensaatiosta.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toteaa, että liitto on pauhannut ainakin jo viisi vuotta siitä, että henkilökuntaa on liian vähän. Tätä viestiä ei ole otettu tosissaan.
– Teemme suunnitellut vuorot, mutta emme ylitöitä ja sanomme ei vuoronvaihdoille. Tässä ei ole mitään laitonta, hän korostaa.
Paavola ei lähde veikkaamaan, kuinka paljon liiton jäsenet tekevät vuosittain ylitöitä tai joutuvat vaihtelemaan vuoroja.
– Määrä on valtava. Sen voin sanoa.
Tiistaina jatketaan
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on samoilla linjoilla.
– Saamiemme tietojen ja Tehyn selvitysten mukaan hoitoalaa pyöritään aivan liikaa ylityön ja vuoronvaihtojen varassa. Näin ajatellen kiellolla on varmasti vaikutusta ja työnantaja joutuu miettimään, miten työt järjestetään, kun ei voi turvautua hoitohenkilöstön jatkuvaan venymiseen, Rytkönen pohtii.
Neuvotteluja on tarkoitus jatkaa tiistaina iltapäivällä.
Rytkösen mukaan pöydällä on monia vaikeita asioita, joista lomarahaleikkausten kompensointi on vaikeimpien joukossa, koska samat rahat on imuroitu myös kunnilta.
– Lomarahojen leikkaus on ollut julkisen sektorin työntekijöille kipeä uudistus ja se on koettu epäoikeudenmukaiseksi. Meidän on vaikea ymmärtää, miksi pienipalkkaisen joukon pitää olla maksumiehenä, kun tärkein peruste leikkaukselle, eli huono taloustilanne on parantunut merkittävästi.
Rytkönen onkin sitä mieltä, että hallitusta tarvitaan nyt apuun.
– Toivomme, että ei tarvitse turvautua järeämpiin painostuskeinoihin.
Tehyn hallitus ja valtuusto kokoontuvat tämän viikon torstaina arvioimaan tilannetta ja tekemään tarvittavia päätöksiä.
Vapaapäivä on annettava
Paavola muistuttaa hoitajamitoituksesta. Se yritettiin pienentää 0,5:stä 0,4:ään säästösyistä pari vuotta sitten. Hallitus kuitenkin perääntyi tavoitteessaan.
– Mitoituksen kanssa on nytkin tiukkaa. Jos mitoitus olisi tuo 0,4, niin se ei tarkoita, että siellä olisi neljä työntekijää kymmentä hoidettavaa varten. Se tarkoittaisi sitä, että yksi olisi aamussa, yksi illassa, yksi yövuorossa ja neljäs vapaalla. Jos yksi ketjusta sairastuu, niin mistä otetaan tilalle? Vapaapäivä on annettava, Paavola toteaa.
Superin toimistoon on pitkin päivää tullut paljon kyselyjä jäsenistöltä liittyen ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon. Vastauksia on koottu liiton verkkosivuille.
Työnjohto vastaa turvallisuudesta
Monia askarruttaa, miten kielto vaikuttaa potilasturvallisuuteen.
Paavola korostaa, että potilasturvallisuus ei vaarannu. Se ei vaarannu, kun työntekijä tekee normaalin työvuoronsa. Samalla hän tähdentää, että potilasturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu työnantajalle.
– Se on mitä suurimmassa määrin työnjohdollinen asia. Se ei voi olla työntekijöiden jouston varassa.
Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset päättyivät tammikuun viimeinen päivä, joten töissä vallitsee tällä hetkellä sopimukseton tila ja se sallii työtaistelutoimet.
Superista kerrotaan, että työnantajilta on tullut pääluottamusmiehille kutsuja keskusteluihin suojelutyöstä ja lakkorajoista. Super korostaa, että ylityö- ja vuoronvaihtokielto ei ole sellainen toimi, jossa täytyisi sopia kyseisistä asioista. Suojelutyövelvoite koskee ainoastaan viranhaltijoita, ja sitä voidaan käyttää vain lakon aikana. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto eivät ole lakko.
