Oulu Superfood tai hieman suomalaisemmin ilmaistuna superruoka on ollut nouseva trendi viimeisen vuoden mittaan.
Termillä tarkoitetaan luonnon raaka-aineita, joilla on tai ainakin väitetään olevan poikkeuksellisen erinomaisia terveysvaikutuksia.
Nyt myös oululaiset luontaistuotekaupat mainostavat goji-marjoja, maca-jauhetta ja muita eksoottisia terveyspommeja. Kaikki eivät kuitenkaan vakuutu näiden tehosta.
"En sano, että vaikkapa goji-marjat olisivat huonoja, mutta miksi syödä niitä, kun samat ainesosat saa muustakin", ihmettelee tutkija, filosofian tohtori Laura Jaakola Oulun yliopiston biologian laitokselta. Esimerkiksi kotimaiset marjat ovat Jaakolan mukaan parempi vaihtoehto kaukomailta tuoduille tuotteille.
Todistetusti terveellistä superruokaa on mustikka, jota Oulun yliopistossa on tutkittu pitkään.
"Mustikan sinisissä osissa on korkea antioksidanttipitoisuus", Jaakola kertoo. Mustikassa on myös monia vitamiineja.
Marjoja monipuolisesti
Antioksidanttien tutkiminen ja niiden vaikutusten selvittäminen on työlästä. Yhdisteitä on paljon jo yhdessä kasvilajissa.
"Esimerkiksi mustikassa on 15 erilaista antosyaania", Jaakola laskee.
Antosyaania on paljon voimakkaan värisissä marjoissa, kuten mustikassa tai mustaherukassa.
Sen sijaan pensasmustikka, jonka malto on vaaleaa, on Jaakolan mukaan luonnonvaraiseen metsämustikkaamme verrattuna paljon huonompi antosyaanien lähde.
Mansikassa ja hillassa on puolestaan ellagitanniinneja, joita ei juuri ole muissa arkisissa elintarvikkeissa.
"Eri marjoissa on erilaisia hyviä yhdisteitä", Jaakola korostaa. Siksi monipuolisuus ja säännöllisyys ovat tärkeitä niiden nauttimisessa. Kotimaiset marjat päihittävät myös useimmat tuontihedelmät terveellisyydessään.
Eroja löytyy kasvupaikkojenkin välillä. Oulussa tutkittiin kloonattujen kasvien avulla erilaisten olosuhteiden vaikutusta marjojen koostumukseen.
"Pohjoiset ympäristöolosuhteet lisäsivät mustikan antioksidanttipitoisuuksia", Jaakola tiivistää tuloksen.
Lähiruokaa lähimetsästä
Kotimaisten marjojen suosimiseen on muitakin hyviä syitä kuin ravitsemukselliset seikat. "Kiinasta tuodun marjan hiilijalanjälki on paljon suurempi kuin itse poimitun", Jaakola huomauttaa.
Kiinalaisten tuotteiden ongelma voi Jaakolan mukaan olla myös se, että niitä on säteilytetty mikrobien kasvun ehkäisemiseksi tai niihin on voitu lisätä rikkiä säilytysaineeksi.
"Kotimaiset metsämarjat ovat puhtaita ja laadukkaita", hän lisää.
Monien ulkomaisten superruokien terveysvaikutusten tueksi ei löydy tieteellistä näyttöä. Mainostekstien tiedot ovat keskenään ristiriitaisia, ja tarkat luvut tärkeimmiksi kehuttujen yhdisteiden pitoisuuksista puuttuvat.
Jaakola kaipaisikin riippumatonta tutkimusta superruokien sisällöstä.
"Olisi mielenkiintoista verrata vaikkapa goji-marjaa ja mustikkaa", hän pohtii.