Sote-uudistus kurittaa rankasti naisvaltaisia hoiva- ja hoitoaloja, toteaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto (Super). Järjestö on antanut lausuntonsa sote- ja maakuntauudistuksesta.
Liiton mielestä maakunta- ja sotelait yhdessä laajan vaalinnanvapauden kanssa lisäävät työttömiä sote-sektorilla ja heikentämään palvelutasoa nykyisestä.
Super pitää uudistuksen yhtenä suurena epäkohtana palvelujen yhtiöittämistä. Ammattiliitto pelkää, että yksityisten yritysten lisääminen heikentää esimerkiksi työntekijöiden asemaa ja siirtää miljardeja euroja sote-rahaa ulkomaisten yritysten osakkaille.
Superin mukaan yksityisellä sektorilla työsuhteiden ehdot ovat julkista sektoria heikommat.
- Tämä tulee vähentämään kotimaista kysyntää ja lisäämään vuokra-asuntojen tarvetta ja valtion asumistukimenoja, liitto toteaa tiedotteessa.
Lisäksi ammattiliitto uskoo, että väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä palvelujen yhdenvertaisuutta ei saavuteta, koska palveluketjujen saumaton integraatio perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja muun sosiaalihuollon välillä jää toteutumatta.
Liiton mukaan lakiesityksen käsittely on pysäytettävä eduskunnassa odottamaan lopullisia lakiesityksiä valinnanvapauden toteuttamisesta.
Liitto luottaisi julkiseen tuottajaan
Superin puheenjohtaja Silja Paavola pitää hanketta ideologisena valintana. Sote-uudistuksen tekeminen on Superin mukaan välttämätöntä, mutta ei siten kuin hallitus ja virkamiehet ovat asiaa linjanneet. Superin mielestä paras keino turvata palvelut olisi tuottaa ne pääosin julkisella sektorilla.
Liiton mukaan sote-uudistukselle asetetut tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa muodostamalla 18 maakunnan sijaan viisi suurta omalla verotusoikeudella olevaa sote-aluetta, jotka voivat tarvittaessa ottaa vastuun myös maakunnille kaavailluista tehtävistä.
- Demokratian toteutumisen kannalta paras toimintamalli olisi kunnille tuttu kuntayhtymä ja sen tuottamia palveluita täydentäisivät yritykset ja kolmas sektori.
Super edustaa noin 90 000 jäsentä, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Suurilta kaupungeilta kritiikkiä
Sote- ja maakuntauudistuksessa tulee ottaa huomioon maakuntien erilaisuus ja suurten kaupunkien ja niitä ympäröivien kaupunkiseutujen merkitys suomalaisten hyvinvoinnille, sanotaan kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajien yhteisessä kannanotossa.
Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunginjohtajat arvostelevat hallituksen lähestymistapaa liian kapeaksi. Kannanotossa todetaan, ettei sote- ja maakuntauudistus huomioi julkista sektoria kokonaisuutena.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) pitää hallituksen sote-lakiluonnospakettia kokonaisuutena hyvänä. EK:n mukaan oikein toteutettuna paketti yhdenvertaistaa sosiaali- ja terveyspalveluja ja hillitsee menojen kasvua. EK löytää paketista myös korjattavaa.
Esimerkiksi julkisen sektorin oman tuotannon yhtiöittämisvelvoite ei ole EK:n mielestä riittävän laaja ja selkeä. Myöskään valinnanvapautta ei pidä sen mielestä kaventaa hallituksen alkuperäisistä linjauksista.