Tällä viikolla on kohistu monta päivää liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) siirtymisestä ruotsalaispankki SEB:n hallituksen jäseneksi. Kohulta olisi vältytty, jos olisi selvät sävelet siitä, että virkamiehiä koskevat karenssisäännöt koskisivat myös ministereitä.
Nykyisen lainsäädännön mukaan virkamiehen siirtymistä toisiin tehtäviin voidaan lykätä enintään puoli vuotta. Valmisteilla on uusi laki, joka voisi pidentää karenssiajan vuodeksi ja jonka myötä karenssit koskisivat myös ministereitä.
Ministerikarenssia on Suomessa vatvottu jo pitkään, mutta edes sen valmistelu ei lähtenyt kunnolla liikkeelle ennen kuin tuli sysäys Suomen ulkopuolelta.
Euroopan neuvoston korruption vastainen toimielin Greco suositti viime maaliskuussa Suomea puuttumaan niin kutsuttuun pyöröovi-ilmiöön. Siinä avainvaikuttajat siirtyvät julkiselta sektorilta yksityiselle puolelle ja päinvastoin.
Samainen Greco potki Suomea vuonna 2007 tiukentamaan puoluerahoituksen valvontaa. Tarvittiin kuitenkin kansanedustaja Timo Kallin (kesk.) lipsautus A-Studiossa keväällä 2008 ennen kuin alkoi tapahtua. Kalli myönsi rikkoneensa lakia vaalirahoituksen julkistamisesta, koska siitä ei ollut säädetty rangaistusta.
Grecon suositukset lyövät korville tutkimuksia ja yleistä käsitystä, että Suomi olisi niin korruptiopuhtoinen kuin helposti luullaan. Räikeintä tapain turmelusta on Suomessa vähän, mutta sitäkin enemmän päälle päin näkymätöntä rakenteellista ja hyvä veli -verkostojen korruptiota.
Tällä hetkellä karenssisäännöt koskevat virkamiehiä. Ministereitä koskee vain valtion virkamieseettisen neuvottelukunnan suositus, että he sitoutuvat ilmoittamaan aikomuksestaan siirtyä ministeriautosta muihin töihin.
Bernerin kannalta on raskauttavaa, ettei hän ollut ainakaan perjantain puoleen päivään mennessä ilmoittanut neuvottelukunnalle siirtymisaikeistaan.
Suositus ei tietenkään ole lain tasoinen velvoite, mutta ministeritasolla jo suosituksen laiminlyönti näyttää pahalta. Neuvottelukunnan suosituksen mukaan ministerin tulisi ilmoittaa ministeriaikanaan ja myös vuoden ajan ministeriyden jälkeen, "jos hän harkitsee muun tehtävän vastaanottamista" eli ennen tehtävän vastaanottamista. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos on ilmeistä, ettei eturistiriitaa voida katsoa syntyvän.
Berner-myllytyksessä ei ole käynyt ilmi, milloin SEB pyysi Berneriä hallitukseensa. Nythän tieto tuli pankin yhtiökokouskutsusta.
On sangen kummallista, ettei virkamiehiin ja ministereihin sovelleta samoja karenssisääntöjä. Molemmat voivat saada töissään taatusti sellaista tietoa, josta heitä palkkaavat ovat kiinnostuneita. Varsinkin ministerit pystyvät rakentamaan suhdeverkostoja, jotka ovat muissa töissä kullan arvoisia.
Berner aloittaa SEB:n hallituksessa kesäkuun alussa eli arvattavasti vasta sen jälkeen kun ministerin päivät ovat ohi. Myöhennettykään aloitusajankohta ei kuitenkaan poista potentiaalista ongelmaa eli sitä, että karenssisäännöt eivät koske häntä.
Jääkö siis Bernerin omantunnon varaan, miten hän hyödyntää hallitustyössä ministeriaikanaan saamia tietoja ja kontakteja?
SEB:n hallituksen puheenjohtaja Marcus Wallenberg sattuu olemaan myös Suomen miljardiluokan hävittäjäkisaan osallistuvan Saabin hallituksen puheenjohtaja.
Vaikkei Bernerillä olisikaan mitään hävittäjähankkeeseen liittyvää herkkää tietoa, asetelma ei näytä hyvältä. Nykymaailmassa ei riitä vain se, miten asiat ovat vaan myös miltä ne näyttävät.
Suomen jälkijättöisyys karenssiasioissa toivottavasti korjautuu vaalien jälkeen, jolloin uusi lakihanke on mahdollista toteuttaa. Malliesimerkkejä löytyy maailmalta.
Ruotsissa on voimassa enintään vuoden ministerikarenssi. EU:n komission puheenjohtajalla on kolmen ja komissaareilla kahden vuoden karenssiaika. Korkeiden EU-tehtävien varoajat ovat pieneen Suomeen yliampuvia, mutta Ruotsin malli olisi sopiva.
Loikat tehtävistä toisiin eivät ole tuomittavia, päinvastoin. Olisi silti naiivia uskoa yritysten jahtaavan avainasemissa olevia heidän sinisten silmiensä tähden. Niidenkö takia yksityinen terveysbisnes on palkannut useita kokoomusvaikuttajia?
Jos säännöt olisivat selvät, ei tulisi tapaus bernereitä.