Uudet pohjoismaiset ruokasuositukset säätävät ruokavaliota nykyistä kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Ruokavallankumousta ei tule, mutta sohvaperunoita patistetaan liikkeelle.
Uudet pohjoismaiset ruokasuositukset suuntaavat ruokavaliota hieman uudella tavalla, mutta eivät aiheuta ruokapöydässä mitään vallankumousta. Rasvasta, hiilihydraateista, proteiinista, vitamiineista ja hivenaineista käytävä kiivas keskustelu ei ole hetkauttanut suosituksen laatijoita.
Yksittäisten ravintoaineiden sijaan suositukset painottavat kokonaisvaltaista ruokavaliota, yksittäisten ruoka-aineiden laatua ja ravintoaineiden vaikutusta terveyteen. Ravintoaineille annetaan myös saantisuosituksia.
Uutta on sen sijaan se, että liikuntasuositukset lisätään osaksi ruokavaliota. Tunnettu tosiasia on, että liikunta ja ruokavalio yhdessä vaikuttavat terveyteen ja vääristynyt suhde myös sairastavuuteen. Sohvaperunat pitäisi jollakin ilveellä saada liikkeelle.
Lääkkeiden tai sairausloman sijaan lääkärit saattavat nykyään määrätä liikuntareseptejä. Viime päivinä on herätty myös istumisen turmiollisiin vaikutuksiin.
Pohjoismaisten ruokasuositusten perusteella tehdään vielä hienosäätöä ja valmistellaan kansalliset ravitsemussuositukset. Ne saadaan kansalaisten käyttöön, oppi- ja opaskirjoihin samoin kuin neuvoloiden ja terveyskeskusten seinille alkuvuodesta.
Odotettavissa on reipas keskustelu uudesta ruokaympyrästä.
Lähes viikoittain julkisessa keskustelussa pyörivät uudet ihmedieetit, joilla kerrotaan saatavan nopeita ja radikaaleja muutoksia.
Laihdutusbisnes on koko ajan kasvava tuotannonala, jossa milloin mistäkin sademetsässä kasvavasta ihmejuuresta saatavalla uutteella vakuutetaan olevan ihmeitä tekeviä vaikutuksia vyötäröllä.
Myös koko loppuelämään vaikuttavia laihdutusleikkauksia tehdään entistä enemmän. Ulkonäöllä ja hoikalla varrella on myönteisiä vaikutuksia monella elämänalueella.
Vilkkaana käyvässä yksittäisten ravintoaineiden nimeen vannovassa dieetti-, paasto- ja laihdutuskeskustelussa ruokasuositukset palauttavat keskustelua takaisin raiteilleen.
Ruokasuositukset tarjoavat polveilevassa ja ristiriitaisessa ravintokeskustelussa turvallisen keskitien. Yksittäisestä poikkeamasta tai hetkellisestä herkuttelusta ei maailma kaadu, kunhan muistaa kohtuuden.
Suosituksissa on paljon tuttuja asioista. Kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, marjoja, pähkinöitä, siemeniä ja kalaa. Mieluummin täysviljaa, kasvipohjaisia öljyjä ja vähärasvaisia tuotteita. Makkarat, leikkeet, säilykkeet, sipsit, sokerijogurtit, suola ja alkoholi joutavat pois.
Polveilevassa ravintokeskustelussa on syytä muistaa ruokaturvallisuus. Kauppojen valikoimia katsoessa voi miettiä lähellä tuotettujen sesonkiin kuuluvien raaka-aineiden merkitystä. Onko toiselta puolelta maapalloa kuljetettu tuote välttämätön?
Korkeita ympäristönormeja noudattavalle maataloustuotannolle on pitkällä aikavälillä kysyntää. Maapallon kasvava väestö tarvitsee ravitsevaa ruokaa. Siinä on tilausta myös suomalaiselle maataloustuotannolle, vaikka juuri nyt kipuillaan.