Kansallinen terveysprojekti etenee vain, jos niin rahoituksesta vastaavat valtion ja kuntien päättäjät kuin alan hoito- ja toimistotyötä tekevätkin omaksuvat tavoitteet. Sosiaali- ja terveysministeriö vauhditti hanketta torstaina rahoituspäätöksin.
Kansallisen terveysprojektin hienot tavoitteet vauhdittuivat, kun sosiaali- ja terveysministeriö myönsi alan hankkeisiin eri puolille maata yhteensä 20 miljoonaa euroa. Noin puolet summasta annettiin terveydenhuollon sähköisten tietojärjestelmien kehittämiseen. Ne nopeuttavat ja yksinkertaistavat hoidossa tarvittavien tietojen hankkimista. Mitä sujuvampi menetelmä on, sitä varmemmin ainakaan postinkulun takeltelu ei hidasta hoidon aloittamista.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sai rahaa muun muassa Kaisa-projektiinsa, jolla kehitetään juuri sähköistä sairauskertomusta ja potilaiden saumatonta hoitoketjua neljän sairaanhoitopiirin kesken. Myös Pohjois-Pohjanmaan hakemukset laboratorio- ja kuvantamispalvelujen parantamisesta sekä päihdeongelmaisten synnyttäjien tunnistamisen ja tukemisen kehittämisestä saivat vastakaikua.
Lapista hyväksyttiin kolme hanketta ja Kainuun aluemalli terveydenhoidossa sai mukavan pesämunan.
Hoitoon pääsyä edistävät hankkeet olivat ministeriön erityisessä suosiossa. Niin täytyy ollakin, kuuluvathan projektin tavoitteisiin selkeät aikarajat hoidon aloittamiselle. Potilaan tulisi saada terveydenhuollon ammattilaisen, tavallisesti lääkärin, ensiarvio tilanteestaan viimeistään kolmen päivän kuluttua yhteydenotostaan. Erikoissairaanhoidon lääkärin ensiarvio tulisi puolestaan valmistua kolmessa viikossa lähetteen kirjoittamisesta. Pitkiä hoitojonoja leikkaa suositus, jonka mukaan potilas pääsee lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon tai toimenpiteeseen tavallisesti kolmessa ja viimeistään kuudessa kuukaudessa. Hoitoon pääsyn enimmäisajat on tarkoitus saada sairaan- ja terveydenhoidon lakeihin ensi vuoden alusta.
Valppaimmissa kunnissa ja kuntayhtymissä on jo huomioitu, että mikäli kaikkien potilaiden hoitoja ei omien sairaaloiden tai terveyskeskusten toimesta saada järjestetyksi määräajassa, niiden on hankittava hoito muilta palvelujen tuottajilta potilaan maksuosuuden muuttumatta. Paikoin asiaan ei ole kuitenkaan kiinnitetty suurtakaan huomiota. Kunnallispäättäjille on kuitenkin erittäin noloa, jos määräaikojen pitävyyden merkitystä joudutaan testaamaan tuomioistuimissa.
Terveydenhuollon kehittäminen on nyt vilkkaampaa kuin vuosikymmeniin, iloitsee peruspalveluministeri Liisa Hyssälä. Tilannetta kannattaakin mainostaa. Tosin kaikki siitä ei lankea nykyisen hallituksen ansiolistalle, vaan esimerkiksi kansallinen terveysprojekti lähti käyntiin jo edellisen hallituksen aikana. Nykyinen ministeristö on tosin jatkanut hanketta ponnekkaasti, kuten pitääkin.
Ministerin mukaan projekti on jo tuottanut tulosta ja etenee suunnitelmien mukaan. Niin täytyy ollakin. Ihmisten terveyttä ja hyvinvointia kohentamaan tarkoitettuja ohjelmia ei voi jättää korulauseiksi, vaan niiden etenemistä pitää paimentaa määrätietoisesti.
Kun jo aiemmin tänä vuonna jaettiin lääninhallitusten kautta terveydenhuollon hankkeisiin 10 miljoonaa euroa, tänä vuonna myönnetty valtionapu kohoaa 30 miljoonaan euroon. Ministeri Hyssälä laskee alan määrärahojen kasvavan kaikkiaan 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Veronmaksajilla on oikeus odottaa, että komea summa käytetään tehokkaasti.