Tuhannet peruskoulun päättävät nuoret täyttävät näinä päivinä hakulomakkeita lukioihin. Varsinkin maineikkaisiin lukioihin odotetaan jälleen tunkua, ja osa hakijoista jää ilman toivomaansa paikkaa. Suosituimpien lukioiden keskiarvorajat saattavat nousta todella korkeiksi.
Keskiarvoraja vaihteleekin reilusti eri lukioiden välillä, ja tietyt lukiot ovat vuosittain selvästi toisia suositumpia, kertoo ylitarkastaja Markku Hartonen Opetushallituksesta.
- Käytännössä Helsingissäkin suosituimpiin lukioihin on ollut yli yhdeksikön keskiarvoraja ja ei niin suosittuihin lukioihin pääsee keskiarvolla seitsemän tai sen alle. Suosittujen lukioiden joukossa on niin erityistehtävän saaneita lukioita, lukioita joissa on erityislinjoja, kuin normaaleja päivälukioitakin, Hartonen sanoo.
Myös aikaisemmin tehdyt opiskeluvalinnat voivat romuttaa unelmat paikasta suositussa lukiossa. Erityislukioihin valikoitumista selvittänyt tutkija Tero Järvinen Turun yliopistosta pitää erityisen tärkeänä sitä, että tulevaisuuteen vaikuttavia opintovalintoja ei täytyisi tehdä liian aikaisin. Jos esimerkiksi jo alaluokilla tehtävät kieli, taide- ja harrastusvalinnat vaikuttavat myöhemmin lukioon pääsyyn, se voi tuottaa monille nuorille suuria pettymyksiä.
- Näkisin erityisen tärkeäksi sen, että suomalaista koulutusjärjestelmää ei muokattaisi siihen suuntaan, että keskeiset valinnat tulisi tehdä liian aikaisin, jotta pääsee hyviin erityislukioihin. Esimerkiksi lahjakkuudet kehittyvät eri tahtiin, Järvinen sanoo.
Erityislukiot houkuttavat menestyneitä
Järvisen tekemän kyselytutkimuksen mukaan erityislukiot houkuttelevat etenkin koulussa hyvin menestyneitä ja koulutettujen vanhempien nuoria. Nämä kunnianhimoiset nuoret pitävät koulutusta tärkeänä, ovat nostaneet tavoitteensa tulevassa työelämässä korkealle ja ovat valmiita joustamaan työelämän vaatimusten edessä.
- Erityislukioiden välillä on toki eroja, sillä ikään kuin kaikkein elitistisin tausta on kansainvälistä ylioppilastutkintoa suorittavilla ib-luokkalaisilla, taidelukiot ovat selvästi tyttöjen kouluja, ja urheilulukioihin hakeutuu opiskelijoita tasaisemmin eri yhteiskuntaryhmistä ja myös enemmän poikia. Näin Järvinen kertoo tutkimuksestaan, johon vastasi yli 400 erityislukioissa opiskellutta nuorta ja lähes 4 000 erityislukioista eri aikoina valmistunutta ylioppilasta.
Järvinen pitääkin kielteisenä kehitystä, jossa lukiot alkaisivat eriytyä entistä enemmän ja oppilasaines samankaltaistuisi. Hänen mielestään Suomen lukiot voidaan kuitenkin jo nyt jakaa kolmeen kerrokseen. Huippuihin kuuluvat erityislukiot, joilla on erityistehtävänsä vuoksi mahdollisuus profiloitua muita lukioita enemmän. Keskitasolle asettuvat isompien kaupunkien suuret lukiot, jotka houkuttelevat opiskelijoita laajan kurssitarjonnan avulla. Alimmaksi jäävät pienet, syrjässä sijaitsevat maaseutulukiot.
Suosittuihin haetaan kauempaakin
Tasokkaina pidetyt lukiot houkuttelevat opiskelijoita pitkienkin matkojen päästä. Opetusneuvos Heikki Blom opetusministeriöstä ei kuitenkaan näe ongelmaksi sitä, että tietyt erityislukiot tai kaupunkilukiot ovat selvästi muita suositumpia. Hän muistuttaa, että erityisen tehtävän lukioita on ollut Suomessa jo 1970-luvulta lähtien, ja kaupunkilukiot ovat aina houkuttaneet osaa maaseudun nuorista.
- Yleisessä keskustelussa ongelmana on pidetty lähinnä sitä, että ympäristökunnista tulevat opiskelijat vievät opiskelupaikat kaupunkialueiden nuorilta. Erityisen tehtävän lukioissa on nimenomaan ajateltu, että ne mahdollistavat opiskelijoille viedä lukio-opintojaan entistä pidemmälle oman lahjakkuutensa ja harrastuneisuutensa suunnassa, Blom sanoo.
Blom kertoo, että voimavarojen jako eri lukioiden välillä kyllä vaihtelee. Vanhimmat erityisen tehtävän lukiot saavat jonkin verran lisäresursseja, kun taas 1990-luvulla myönnetyt erityisen tehtävän lukiot eivät lisätuloja saa.