Suomessakin erittäin suosittu viestipalvelu WhatsApp ilmoitti vastikään nostavansa EU-alueella palvelunsa käytön ikärajan 16 vuoteen, kun se nyt on 13 vuotta. Muissa kuin EU-maissa ikäraja pysyy 13 vuodessa.
Muutoksella Facebookin omistama WhatsApp vastaa EU:n uuteen tietosuoja-asetukseen (GDPR), joka säätelee ihmisten tietojen keruuta ja käsittelyä. Se on tulossa voimaan toukokuussa.
Tietosuoja-asetuksen tarkoituksena on muun muassa suojella nuoria sosiaalisen median käyttäjiä asettamalla rajoituksia heidän tietojensa hyödyntämiseen markkinointitarkoituksissa.
WhatsApp pyytää käyttäjää vahvistamaan uudet käyttöehdot ja ikänsä lähiviikkojen aikana. Käyttäjän ikää ei kuitenkaan tarkisteta mitenkään.
Esimerkiksi Facebook on pyrkinyt varmistamaan käyttäjiensä iät kysymällä syntymäaikaa. Sen tuloksena FB:n tilastoissa monessa ikäluokassa suomalaisia käyttäjiä näyttäisi olevan enemmän kuin näissä ikäluokissa on väestötilastoissa ihmisiä, eli keino ei ole luotettava.
Tieto WhatsAppin ikärajamuutoksesta on herättänyt kysymyksiä muun muassa kouluissa ja koululaisten vanhempien keskuudessa. WhatsApp on hyvin suosittu ja käteväksi osoittautunut sovellus oppilaiden ja opettajien keskinäisessä viestinnässä.
Seuraako ikärajan nostosta se, että esimerkiksi koulujen alle 16-vuotiaista oppilaista koostuvat viestiryhmät loppuvat tai kuihtuvat?
Tuskin, sanoo oululainen sosiaalisen median asiantuntija ja kouluttaja Harto Pönkä.
– Tähänkin asti sitä on alle 13-vuotiaidenkin kanssa käytetty kouluissa aika yleisesti. Mutta varmaankin osa opettajista on jatkossa varovaisempia sen käytössä ja käyttöönoton ehdottamisessa, Pönkä sanoo.
Tähänkään mennessä alle 18-vuotias ei ole saanut käyttää mitään sopimuksen tekoa edellyttävää somepalvelua ilman huoltajan hyväksyntää, Pönkä huomauttaa.
Hänen mukaansa on syytä huomata, että opettaja ei ole sovelluksen käytöstä vastuussa, koska käyttö edellyttää huoltajan suostumusta ja tapahtuu hänen vastuullaan.
– Jos vielä koulussa on pyydetty lupa oppilaiden kännyköiden ja niiden sovellusten käyttöön opetuksessa, niin siinä on ihan aidostikin vanhempien lupa.
WhatsApp on tätä nykyä Suomen suosituin somepalvelu ja sillä on arviolta jopa kolme miljoonaa suomalaista käyttäjää.
Pönkä on käynyt läpi eri somepalvelujen käyttäjistä tehtyjä selvityksiä ja kyselyjä.
Esimerkiksi teleoperaattori DNA:n tutkimuksen mukaan jo 6–12-vuotiaista 72 prosenttia käytti WhatsAppia huoltajansa tietäen. 13-16-vuotiaiden osalta vastaava prosentti oli 88.
Näiden lukujen perusteella iso osa lapsista on tosiasiassa käyttänyt WhatsAppia sen omien käyttöehtojen vastaisesti jo vuosien ajan. Hyvä kysymys on sekin, moniko on ylipäätään tietoinen somepalvelujen ikärajoista.
Pönkä arvioi, että ikärajamuutoksen myötä osa vanhemmista jatkossa päästää lapsensa käyttämään WhatsAppia entistä myöhemmin tai kieltää sen siihen asti, että lapsi täyttää 16 vuotta.
– Senkään toteuttaminen ei ole mikään helppo rasti vanhemmalle.
Pöngän mielestä paljon somesovellusten ikärajoja tärkeämpää vanhemmille on tietää, mitä lapsi somessa tekee ja keihin hän on yhteydessä esimerkiksi pikaviestipalveluissa.
– On aika tavallista, että WhatsAppin sisällä tapahtuu luokassa esimerkiksi kiusaamista. Se ei tule yleensä esille ilman vanhempien valvontaa ja keskustelua somen käytöstä lapsen kanssa.
Pönkä arvioi, että pikaviestipalvelujen käyttö esimerkiksi koulutyössä vain lisääntyy tulevaisuudessa. Yksi mahdollinen seuraus WhatsAppin ikäpolitiikan muutoksesta voi olla, että sille haetaan vaihtoehtoja.
– Yksi sellainen on Signal-niminen pikaviestisovellus. Se on tietoturvallinen eikä käytössä ole ikärajaa.