Jane Fonda istuu mikrofoniparven takana tiedotustilaisuudessa kustannusyhtiö Otavan tiloissa smaragdinvihreä bleiseri päällään. Kääntäessään päätään pitkät, kultaiset lehtikorvakorut välkähtävät, ranteessa kuparinväriset, moninkertaiset helmikäädyt luikertelevat piiloon vihreään hihaan ja takaisin esiin kapeaan ranteeseen. Sormuksia ei ole.
Kameroiden salamavalot ärsyttävät lähes koko ikänsä parrasvaloissa kylpenyttä Fondaa. Hän ei halua tulla ikuistetuksi, nyt on aika puhua.
Puhumistakin enemmän nuoruutensa seksisymbolina elänyt, kiistelty Vietnamin sodan aikainen aktivisti myöntää haluavansa läheisyyttä.
"Pelkään elämässä tällä hetkellä eniten katumista. En kadu asioita, joita olen elämäni aikana tehnyt, paitsi ehkä sitä etten ole ollut lapsilleni parempi äiti. Kadun asioita, jotka ovat jääneet tekemättä", Fonda sanoo rauhallisesti matalla äänellä.
"Suurin asia jota kadun on se, etten ole elämässäni vielä kokenut intiimiyttä. En tarkoita seksin tuomaa läheisyyttä, se on helppoa. Haluan suhteeseen kuuluvaa aitoa läheisyyttä. Nyt, 68-vuotiaana tunnen ensimmäistä kertaa ansaitsevani aitoa läheisyyttä."
"Kun aloin miettiä asiaa, olin vielä naimisissa Ted Turnerin kanssa. Kun tajusin, että nyt on läheisyyden aika, tuli minusta sen seurauksena sinkku", Fonda naurahtaa.
Vuonna 2005 julkaistussa omaelämänkertateoksessaan Tähänastinen elämäni Fonda piirtää lukijan silmiin kuvan lapsesta, joka soljuu elämässään eteenpäin normaaleille inhimillisille tunteille autistisena. Yksinäiseksi ratsastajaksi itsensä mieltänyt hammasrautasuinen pikku-Jayne kaipasi suunnattomasti etäisen ja harvoin kotona viihtyneen isänsä hyväksyntää.
Fondan ollessa 11-vuotias hänen äitinsä teki itsemurhan psykiatrisessa sairaalassa. Ensimmäiset kyyneleet äitinsä kuoleman johdosta Fonda vuodatti vasta yli nelikymppisenä.
Nyt, puhuessaan ensimmäisen suomenvierailunsa aikana prosessistaan kohti tämänpäiväistä elämäänsä, Fondan ääni värisee, kämmenselkä hakeutuu pariin otteeseen silmäkulmaan. Ainakin osa kylmyydestä on matkan aikana sulanut.
"Täyttäessäni 60-vuotta tajusin, että jos elän 90-vuotiaaksi, elämäni koostuu kolmesta näytöksestä, joista kukin on 20 vuotta pitkä. Näyttelijät tietävät, että kolmas näytös on kaikkein tärkein. Minun kolmas, viimeinen näytökseni on nimeltään The Beginning."
Fonda selittää uuden alun saaneen alkunsa paluusta omaan ruumiiseen.
"Elämäni 62 ensimmäistä vuotta tärkein tehtäväni oli miellyttää miehiä. Nyt on aika olla oma minä. Nyt olisi myös ihana rakastua uudelleen", Fonda myöntää.
Fonda palasi viime keväänä 15 vuoden tauon jälkeen valkokankaalle Anoppi on pahin -elokuvassa. "Se oli helppoa. Näytteleminen on kuin seksi: kun sen on kerran oppinut, ei taitoa unohda", Fonda letkauttaa. Hän jatkaa nykyisinkin maltillisimmilla keinoilla poliittisia epäkohtia vastaan.
"Irakin sota saa minut voimaan pahoin. Näyttää siltä ettemme oppineet mitään Vietnamissa tekemistämme virheistä", julkisesti George W. Bushin hallintoa kritisoiva Fonda sanoo.
Fondan energisyys selittyy hänen halullaan kartuttaa mammonaa ennen kuolemaa.
"En tee sitä itseni vuoksi. Haluan kerätä mahdollisimman paljon rahaa järjestöilleni vielä kun voin."
Fonda perusti vuonna 1995 Georgia- kampanjan teiniraskauksien ehkäisemiseksi.
Jane Fonda luennoi perjantaina Helsingin yliopiston Kristiina Instituutissa kello 14.30. Tähden voi tavata myös Lönnrotinkadun Suuressa suomalaisessa kirjakaupassa tänään kello 12--13 ja Keskuskadun Akateemisessa kirjakaupassa kello 16.30--17.30. Lauantaina Fonda vierailee kauppakeskus Sellon Suomalaisessa kirjakaupassa kello 12--13 ja Aleksanterinkadun Suomalaisessa kirjakaupassa kello 14--15.