Oppisopimuskoulutuksen ongelmat kasvavat samalla, kun koulutuksen suosio lisääntyy. Opetusministeriön erikoissuunnittelija Pasi Rentola kertoo laiminlyöntien koulutuksen ohjauksessa lisääntyneen. Rentola vaatii oppisopimusjärjestäjiltä tiukempaa otetta valvontaan.
Murheet tunnistetaan myös paikallisella tasolla. Oulussa oppisopimuskoulutusta tarjoavassa Oulun seudun ammattiopistossa lupa (OSAO) oppisopimuslupa joudutaan toisinaan epäämään.
"Työt ovat liian yksipuolisia tai työnantaja esittää koulutusta, joka ei sovellu meidän tutkintoihin. Silloin pyritään neuvottelemaan, voidaanko työnkuvaa laajentaa ja millainen rooli tietopohjaisella opetuksella voisi olla", aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikön koulutussuunnittelija Jukka Vuollet kertoo.
Laiminlyönnit eivät ole suuri päänvaiva OSAO:ssa, sillä suurin osa yhteistyöyrityksistä on ennalta tuttuja ja hyviksi havaittuja. Myös Pasi Rentola tähdentää, että pääsääntöisesti koulutuksen järjestäjät hoitavat velvollisuutensa hyvin.
Koulutustarpeen oltava todellinen
Työnantajien kyky kouluttaa henkilöstöä oppisopimuksella selvitetään tarkasti ennen koulutuksen aloittamista. Aivan heppoisin perustein koulutuslupaa ei anneta.
Pasi Rentolan mukaan yritys ei voi kouluttaa pelkästä kouluttamisen ilosta. "Oppisopimus voidaan evätä, jos tarve ei ole todellinen, eikä yrityksillä ole edellytyksiä antaa koulutusta työn ohessa. Yrityksessä pitää olla tarve lisätä osaamista. Samaa vaaditaan tietysti opiskelijalta."
Työvoimatoimisto selvittää lähemmin oppisopimuskoulutusta hakevan työnantajan toimia. "Jos koulutukselle haetaan palkkatukea, työnantajalla ei saa olla lomautuksia, irtisanomisia tai maksamattomia verovelkoja", työvoimaohjaaja Antti Haapalainen Oulun seudun työvoimatoimistosta luettelee.
Työvoimatoimisto selvittää myös sen, että oppisopimus ei vääristä kilpailua. "Yrityksellä ei saa olla liikaa meidän tukitoimenpiteillä työllistettyjä työntekijöitä tai harjoittelijoita", Haapalainen sanoo.
Oppisopimuksesta työvoimapulan pelastaja
Oppisopimuskoulutuksen suosio on kasvanut tasaisesti. Opiskelijoita houkuttavat käytännönläheinen oppiminen ja oppimisajalta saatava palkka. Pasi Rentolan mukaan oppisopimuskoulutuksen käyneiden työllistymisprosentti on erittäin korkea. Opiskeluaikaiset työsopimukset jatkuvat 80-90 prosentilla valmistumisen jälkeen.
Valtiolle yhden henkilön ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus maksaa 7 500 euroa vuodessa. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa tutkintoon johtava koulutus verottaa valtiota 3 086 eurolla ja ei-tutkintoon johtava 2 126 eurolla vuodessa.
Oppisopimuskoulutuksesta odotetaan yhtä pelastajaa orastavalle työvoimapulalle. "Parhaillaan ollaan selvittämässä oppisopimustyyppisen koulutuksen laajentamista korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen."