Richard Wagner: Lentävä hollantilainen. Savonlinnan Oopperajuhlat. Seuraavan kerran 8. ja 11.7. Musiikin johto: Hans Wallat. Ohjaus: Ilkka Bäckman. Lavastus ja puvut: Jude Pirskanen. Henkilöt Daland: Matti Salminen, Senta: Kirsi Tiihonen, Erik: Raimo Sirkiä, Mary: Anna-Lisa Jakobsson, Perämies: Juha Riihimäki, Hollantilainen: Juha Uusitalo. Savonlinnan Oopperajuhlaorkesteri, Savonlinnan Oopperajuhlakuoro.
Yksi Savonlinnan Oopperajuhlien kestosuosikeista, Richard Wagnerin Lentävä hollantilainen sai ensi-iltansa Olavinlinnassa lauantaina. Hollantilaista on Savonlinnassa esitetty usean vuoden ajan, viimeksi kesinä 1995-1996.
Ilkka Bäckmanin ohjaus on kestänyt ajan patinan kohtalaisen hyvin, mutta näyttämön visualisointi sen sijaan vaikuttaa jo hieman nuhjuiselta.
Oopperan keskeinen lavastuksellinen elementti, kaksi viitteellistä laivanrunkoa saavat aikaan illuusion, joka toki riittää luomaan eron kahden maailman, reaalisen ja ylimaallisen välille. Sen sijaan puvuista on aika ajanut ohi: esimerkiksi Sentan kiiltävänsininen kaapu assosioi lähinnä 1980-luvun diskovaatetukseen.
Vuonna 1843 Dresdenissä kantaesitettyä Lentävää hollantilaista voidaan pitää Wagnerin teoksista yleisöystävällisimpänä, mikä on tietysti aikoinaan huomattu myös Savonlinnassa.
Teos kestää ainoastaan kolme ja puoli tuntia, ja sen juoni on selkeä ja yksinkertainen. Lisäksi ooppera maalailee runsain värisävyin merellistä tunnelmaa, johon kuulijan on helppo tarttua.
Oopperan idea syntyi Wagnerin mukaan hän paetessaan laivalla Riiasta Lontooseen. Matkalla laiva joutui myrskyyn ja ajautui vuonoon Norjan rannikolle. Myrskyisä meri ja satamien miehet karskeine huutoineen ovatkin siirtyneet varsin konkreettisina oopperan musiikilliseen ilmaisuun.
Matkan muistona Wagner sijoitti oman versionsa aavemaisesta, maailman meriä ikuisesti kiertämään tuomitusta merikapteenista Norjaan, vaikka Heinrich Heinen alkuperäistarina sijoittuu Skotlantiin.
Ajatus ylimielisestämerenkävijästä on ikivanha, ja tarinalla on yhteytensä myös laajasti tunnettuun myyttiin vaeltavasta juutalaisesta. Ikuiseen vaellukseen tuomittu, kärsivä hahmo esiintyy Wagnerin tuotannossa myös myöhemmin: Parsifalin Kundrya voidaan pitää Hollantilaisen feminiinisenä vastineena.
Vaikka ooppera sijoittuu Wagnerin luomistyön alkukauteen, siinä ovat jo näkyvissä wagneriaanisen musiikkidraaman idut.
Säveltäjän edellinen työ, kohtalaisen menestyksen saavuttanut Rienzi noudattaa vielä italialaisen numero-oopperan konventioita. Lentävä hollantilainen sen sijaan pyrkii tiiviimpään musiikkidramaattiseen ilmaisuun: kohtausjaot ovat hämärtyneet ja musiikki etenee tiiviissä yhteydessä tekstiin ilman perinteistä resitatiivi-aaria -jakoa. Myös johtoaiheajattelun idea on jo hahmottunut.
Ensi-ilta Olavinlinnassa oli onnistunut huolimatta ajan hampaan kaluamasta visuaalisesta toteutuksesta, sillä illan pääasia olivat produktiossa kuullut, erinomaiset solistit.
Bassobaritoni Juha Uusitalo on ehtinyt osoittaa lahjakkuutensa monissa hyvinkin eri tyyppisissä tehtävissä, mutta Wagneria laulaessaan hän näyttää löytäneen äänelliseen ilmisuunsa vielä uuden vaihteen: Uusitalon täyteläinen instrumentti soi Hollantilaisen roolissa jykevänä ja varmana, ja myös näyttelijäntyö on hallittua.
Ei ole mikään ihme, että Uusitaloa viedään jo täysillä Wagner-näyttämöille ympäri maailmaa.
Myös Kirsi Tiihonen Sentan roolissa näyttää löytäneen äänellisesti kotiin. Tiihosen Sentasta tuli ylväs, arjen yläpuolelle asettuva hahmo, joka seuraa sisäisen pakon ajamana kohtaloaan tuomitun Hollantilaisen vapauttajana. Sentan intensiivisenä soinut balladi oli yksi illan kohokohdista.
Ilmapiiri sähköistyi myös kolmannen pääsolistin, basso Matti Salmisen mestarillisessa roolisuorituksessa häikäilemättömänä Dalandina, joka naittaa tyttärensä rahasta.
Italialaisen oopperan perua ovat myös Lentävän hollantilaisen suuret kuorokohtaukset. Savonlinnan Oopperajuhlakuoron eduksi on luettava nuoruuden into ja tekemisen palo, mutta hallittuun, soivilta ulottuvuuksiltaan monipuolisempaan ilmaisuun on Lentävässä hollantilaisessa vielä matkaa. Hans Wallatin johtama Oopperajuhlaorkesteri teki laatuyötä, ja erityiskiitoksen ansaitsee myrskymusiikin ja Hollantilaisen aiheet toteuttanut orkesterin vaskisektio.