Vihreiden nykyisistä kansanedustajista yli puolet jättää paikkansa vapaaehtoisesti 19. huhtikuuta pidettävissä eduskuntavaaleissa. Puolueen kokoon suhteutettuna lähtijöitä on eniten.
Tilanne vuoden 2011 vaaleissa rökäletappion kärsineessä keskustassa on täysin toinen: vain pari luopuu kun taas iso joukko vanhoja konkareita yrittää paluuta eduskuntaan.
Keskustan tilanteeseen heijastuu halu päästä voittajan puolelle. Kun mielipidemittaus osoittaa nousevaa suuntaa puolueelle, moni sellainen, joka viime vaaleissa jäi rannalle, haistaa sauman päästä läpi. Jopa vanhat konkarit Kauko Juhantaloa myöten tavoittelevat nyt paikkaa Arkadianmäellä.
Huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien ehdokaslistat alkavat olla viimeistä silausta vaille valmiit. Yleensä puolueet pitävät joitakin paikkoja auki 10. maaliskuuta tapahtuvaan listojen jättöön saakka siltä varalta, että ehdokkaiksi saataisiin houkutelluksi vielä kuumia nimiä.
Samalla kytätään myös sitä, millaisia ehdokkaita muut puolueet onnistuvat houkuttelemaan listoilleen. Siihen yritetään vastata mahdollisuuksien mukaan.
Ennakoitavissa oleva vaalien tulos vaikuttaa sekä halukkuuteen luopua edustajapaikasta että pyrkiä eduskuntaan.
Vihreissä vaihtuminen on niin suurta, että ilmeisesti se heijastaa puolueen tilaa. Kun luopujien joukossa on Osmo Soininvaaran ja Tuija Braxin kaltaisia konkareita, se tuskin voi olla vaikuttamatta vaalitulokseen.
Jos vanhojen luopumisen halutaan nähdä positiivisten lasien läpi, se antaa mahdollisuuksia uusille yrittäjille ja voi lisätä mielenkiintoa vaaleja kohtaan, jopa innostaa vaalityöhön.
Äänestäjien suuri joukko ajattelee kuitenkin perinteisesti. Jos jotakuta tuttua ja turvalliseksi koettua ehdokasta on äänestänyt pitkään eikä tämä asetu enää ehdolle, siinä tilanteessa voi tulla eteen ajatus puolueen vaihtamisesta. Kynnys vaihtamiseen on sitä alhaisempi, mitä huonompi puolueen imago sillä hetkellä on.
Vanhojen konkareiden ehdokkaaksi asettuminen ei ole yksinomaan myönteinen asia, vaikka useat heistä olisivat onnistuneet keräämään suuria äänimääriä aikaisemmissa vaaleissa. Tämä voi kuitenkin saada uudet ehdokkaat epäilemään omaa läpimenoaan ja passivoida.
Puolueen kannalta tilanne ei ole ollenkaan yksinkertainen. Otetaan esimerkiksi keskusta. Minkä verran puheenjohtaja Juha Sipilän yritys tuoda politiikkaan jotakin uutta vähentää hänen uskottavuuttaan, kun selän takana hengittävät Juhantalon lisäksi Paavo Väyrysen, Matti Vanhasen, Seppo Kääriäisen ja Mauri Pekkarisen kaltaiset nimet?
Määrällisesti eniten eduskuntapaikasta vapaaehtoisesti luopujia on kokoomuksessa, seitsemän. Sosiaalidemokraateissa yksi vähemmän.
Hallituksessa olo vaikeina aikoina heijastuu mielipidemittausten kannatuslukemiin ja tämä puolestaan ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle.
Pääkirjoitus