Keminmaalainen nahkatuotteiden valmistaja Jaana Aikio on tottunut saamaan asiakkailtaan vinkkejä lompakon uudistamiseksi. Niitä tulee lähes päivittäin. "Ja se on hyvä. Asiakkaita pitää kuunnella", pienyrittäjä sanoo.
Mutta aina asiakkaiden toiveet ja lompakkotodellisuus eivät yksinkertaisesti pysty kohtaamaan. Varsinkin korttibuumi vetää mietteliääksi. Muoviläpysköitä on tullut kuin sieniä sateella, ja niille kaikille pitäisi löytyä tasku omasta pörssistä.
"Erityisesti nuorilla 15 taskua ei riitä mihinkään, niitä pitää olla parikymmentä. Ja kun nykyään vaaditaan samaan aikaan entistä pienempää lompakkoa, niin sehän ei käy ollenkaan yksiin", Aikio nauraa ja päivittelee.
Tämä joka miehen ja naisen perustarvike on pysynyt kuitenkin ulkoiselta olemukseltaan kohtalaisen samannäköisenä, vaikka sisuksia onkin modernisoitu ajan riennon mukaisesti. Musta on edelleen suomalaisen lompsan pääväri. Naiset uusivat rahamassinsa kohtalaisen tiheään, mutta miehet käyttävät sen yleensä risaksi ennen kuin raaskivat vaihtaa tuoreeseen.
JaaNahka-toiminimellä pienessä pajassa omakotitalon tiloissa tuotteitaan suunnittelevan ja valmistavan Aikion pääartikkeleita ovat juuri lompakot, ja poronnahka on hänen pääasiallinen raaka-aineensa. Noin 90-prosenttisesti hän myy omaa mallistoaan.
Aikio myy sekä tukkureille että käy kauppaa messuilla. Hän kiertää vuodessa parikymmentä messutapahtumaa. Kulkeminen on raskasta, mutta veri vetää tien päälle. Varsinainen ruuhka-aika, messusesonki kestää syksystä jouluun.
"Olen aina tykännyt kulkemisesta. Haluan tavata ihmisiä, ja suorat asiakaskontaktit ovat tärkeitä. En ehkä kestäisikään pajassa pelkkää ompelua päivästä toiseen", hän perustelee. Aikio ei mainosta eikä hänellä ole edes internetsivuja.
Pakettiauton pakkaaminen ja maantielle lähteminen ei aina lyö leiville. Polttoaineeseen, majoitukseen ja messumaksuihin saattaa huveta tuloja isompi siivu. Juuri siksi on mietittävä tarkasti, mihin seuraava keikka kannattaa suunnata.
"Messuja on nykyään aivan liikaa. Jos haluaisi, saisi joka viikonloppu olla liikenteessä."
Vastikään olleet Oulun suurmessut olivat pieni pettymys. Aikion mukaan myyjiä ja myyntiä oli vähemmän, joten Keminmaan kuntakin harkitsee osastonsa viemistä vastaisuudessa messuille.
Aikio on havainnut, että yleismessut eivät ole niin antoisia kuin erikoismessut, kuten maatalousnäyttelyt, erämessut ja käsityömessut. Erikoismessuilla väki liikkuu enemmän ostomielessä.
Kuusamoon on pakko lähteä myös toisesta syystä.
"Kuusamon erämessut on ensimmäinen tapahtuma, ja yleensä niihin tulee paljon ihmisiä. Joten eihän tätä uskalla jättää kokematta", Jaana Aikio sanoo.