Toimitusjohtaja Jukka Hienosen mukaan Finnair ei kaipaa Ouluun toista kansainvälistä lentokenttää. Se tiedettiin ennestäänkin, mutta Helsingissä ei näköjään tunneta kunnolla Oulun seudun kunnianhimoista kenttästrategiaa.
Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen tyrmäsi Kalevassa keskiviikkona ajatuksen, että Oulun lentoasemasta tehtäisiin maan toinen kansainvälisen reittiliikenteen kenttä. Hienosen mukaan "Finnairin kapasiteettia ei ruveta jakamaan kahtia". Hän painotti, että Finnairin kansainvälisen reittiliikenteen strategia on rakennettu Helsinki-Vantaan varaan.
Hienosta pitää kiittää suorapuheisuudesta. Lentoaseman laajennusta ajavan maakunnan on hyvä tietää, mitä Finnairin korkein johto suunnitelmista ajattelee. Nyt se viimeistään tiedetään. Pitääkö laajennusajatukset siis nyt nostaa hyllylle, kun vielä Finaviakin eli entinen Ilmailulaitos näyttää hankkeelle punaista valoa?
Tuhkan ripotteluun ei ole mitään syytä Oulun seudulla. Lentokentän laajennusstrategiaa ei ole alun perinkään laadittu Finnairin kansainvälisten reittien varaan. Täällä on vain huomattu Helsinki-Vantaan lisääntyvä ahtaus ja jatkuva laajennustarve sekä tehty se looginen arvio, että ruuhkien kasvua olisi mielekästä purkaa tekemällä Oulusta Suomen toinen kansainvälinen lentokenttä. Finnair saisi pitää Helsinkiä kotikenttänään. Sen sijaan muut kansainväliset lentoyhtiöt voisivat käyttää Oulunsaloa lentoliikenteensä solmukohtana - mutta vain jos kentällä on kykyä hoitaa kasvava liikenne.
Oulun seudulla pitää ajaa sinnikkäästi lentoaseman palvelutason ja kapasiteetin nostoa, kun näyttää siltä, ettei Helsingissä ole edes tajuttu kunnolla Oulun lentokenttästrategiaa. Kun asemaa laajennetaan ja parannetaan joka tapauksessa, olisi järkevää toteuttaa hanke niin, että se kestää pitkälle tulevaisuuteen. Siitä hyötyisi myös Finnair. Oulun lentojen matkustajamääräthän ovat jälleen kääntyneet kasvuun viime vuoden tasaantumisen jälkeen.
Pohjois-Suomessa Hienosen haastattelu on kaikkiaankin syytä lukea tarkasti. Hän esittää kakistelematta näkemyksensä muun muassa siitä, miten pohjoisen matkailuelinkeino voisi paremmin hyödyntää lentoliikennettä. Haastattelun ydinajatuksia on, että Finnair harjoittaa lentoliikennettä, ei matkailubisnestä. Niin valtionyhtiö kuin Finnair onkin, se ei lennä pohjoiseen matkailuelinkeinoa tukeakseen vaan sen mukaan, kuinka vilkasta kysyntä on.
Yksi hankaluus ovat matkustajamäärien jyrkät muutokset. Epäilemättä ongelmia syntyy, kun liikenne esimerkiksi Kuusamon-reitillä putoaa kevätsesongin päätyttyä kymmenesosaan aiemmasta. Yhtiöhän ei voi pitää varastossa kalustoa, joka kuhunkin kysynnän vaiheeseen ihanteellisesti sopii.
Osoituksena halusta palvella matkailuelinkeinoa voi kuitenkin pitää Hienosen esitystä siitä, mitä pohjoisen yrittäjät itse voisivat tehdä lentoliikenteen tukemiseksi: rakentaa sopivia majoituspaketteja, ostaa Finnairin koneista kiinteä määrä penkkejä ja jakaa ne keskenään turistien tuomiseksi Suomeen. Sen jälkeen Finnair lentää, Hienonen lupaa. Matkailuelinkeinon soisi ottavan ehdotuksen vakavasti. Samalla sen kannattaa lopullisesti hylätä ajatus Finnairin roolista pohjoisen matkailun kummina.
Kaikkiaan Finnairinkin on syytä olla hereillä, jos se ei halua menettää asemiaan Lapin turistien kuljettajana. SAS:n tytäryhtiö Blue1 ilmoitti pari päivää sitten, että se kaksinkertaistaa tulevan hiihtosesongin lentonsa Helsingistä Kittilään. Lennoissa pohjoiseen on potentiaalia.