Suomen ja Viron välit ovat kaikessa arkisuudessaan hyvät. Suomessa oli takavuosina pientä naapuria kohtaan isoveliasennetta, mutta asennevammasta on päästy, ja oli syytäkin päästä. Viro on kehittynyt nopeasti, ja sitä pitää katsoa Suomesta silmien tasalta.
Hyvät välit sallivat suorapuheisuuden. Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen valtiovierailulla etenkin vieras puhui suoraan, niin suoraan, että se saattoi jopa ärsyttää isäntiä.
Vierailun pääaiheeksi nousi luonnollisesti Ukrainan kriisi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Ilves esittivät siitä pitkälle samansuuntaiset arviot, mutta heidän johtopäätöksensä olivat erilaiset.
Taustalla on tietysti se, että Suomen ja Viron historiat sekä siitä johtuvat turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat erilaiset. Viro näkee Venäjän aggression suoraan uhkaksi myös itselleen kun taas Suomi arvioi, ettei turvallisuuspoliittinen tilanne ole muuttunut ja ettei Suomeen kohdistu suoraa uhkaa.
Niinistön mukaan Eurooppaan pitkään rakennetun järjestelmän yllä häilyy ”suuri varjo”. Ilveksen viesti oli suorasukaisempi: Venäjän aggression myötä kylmän sodan jälkeinen luppokausi on päättynyt ja Etykin päätösasiakirja on romahtanut.
Presidenttien johtopäätökset olivat vieläkin erilaisemmat.
Niinistö nojautui EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan – mitä se konkreettisesti sitten onkaan. Hän jopa kysyi, onko niin, että EU voi toteuttaa perustehtäväänsä eli rauhan ylläpitämistä pelkästään Naton kautta. Tämän voi tulkita hienoiseksi kritiikiksi Naton toiminnalle Ukrainan kriisissä.
Ilves säästi suorimman julkisen tekstinsä Maanpuolustuskurssiyhdistyksessä pitämäänsä puheeseen. Hän käytti Krimin liittämisestä Venäjään termiä Anschluss ja katsoi, ettei valtion rajojen loukkaamattomuuden lukinnut Helsingin Ety-sopimus ole enää pätevä. Tämän perusteella koko Euroopan tilanne on Ilveksen mukaan muuttunut.
”Kun olemme tekemisissä valtioiden kanssa, jotka eivät tunnusta kansainvälisen käyttäytymisen sääntöjä eikä normeja, silloin ratkaisee vain sotilaallinen voima”, Ilves sanoi retorisesti loistokkaassa puheessaan.
Kaiken muun ohella presidentti Ilves nosti esille Ukrainan kriisin yhden vaihtoehdon, jota ei ole Suomessa isommin ajateltu. Pahimmassa tapauksessa Ukrainasta voi vyöryä länteen miljoonia pakolaisia, hän varoitti. 4,5 miljoonan asukkaan Bosniasta pakeni aikoinaan kaksi miljoonaa ihmistä. Ukrainassa on yli 40 miljoonaa asukasta.
Suomen ja Viron väliset erot ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ajattelussa ovat Suomenlahtea leveämmät. Ilves ei suorastaan tyrkyttänyt Suomelle ratkaisuksi Nato-jäsenyyttä, mutta ei paljon puuttunut.
Ilveksen puheet saattavat tuntua hyssyttelyyn taipuvaisessa Suomessa yliampuvilta, mutta tervetullutta ravistelua ne joka tapauksessa ovat. Uusi turvallisuuspoliittinen keskustelu on alkanut Suomessa. Sen kävijöiden on hyvä kuunnella myös virolaisia mielipiteitä. Näin ei ole Suomessa aina tehty.
Pääkirjoitus