Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton toimitusjohtaja Jarmo Nupponen varoittaa, että Suomessa voidaan joutua rajoittamaan tai jopa kieltämään joitakin energiankäyttömuotoja.
”Energian käyttö lisääntyy Suomessa koko ajan. Meidän pitää turvata kasvava sähkön tarve käyttämällä monipuolisesti kaikkia mahdollisia tuotantotapoja energiansäästön lisäksi. Me voimme joutua jopa puuttumaan sähkön kulutushuippuihin kieltämällä esimerkiksi suoran sähkölämmityksen uudisrakennuksissa.”
Nupponen kertoo, että Ruotsissa keskustellaan jo sähkölämmityksen kieltämisestä pientaloissa.
”Sellainen tilanne voi tulla meillekin, jos energiasta tulee suuri niukkuus.”
Nupponen painottaa, että hänen liittonsa ei ota kantaa ydinvoiman puolesta eikä sitä vastaan.
Öljy- ja kaasualan keskusliitto painottaa lisäksi, että maakaasu ei ole ydinvoiman kanssa kilpaileva vaihtoehto, vaan hyvä polttoaine esimerkiksi yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon.
”Suomi ei voi turvautua pelkästään maakaasun varaan.”
Kioto ei vaadi lisää ydinvoimaa
Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton mielestä Suomi pystyy selviämään Kioton ilmastosopimuksen velvoitteista rakennettiinpa uutta ydinvoimaa tai ei.
”Kioton takia Suomeen ei tarvitse rakentaa uutta ydinvoimakapasiteettia”, sanoo Nupponen.
Eduskunta äänestää Suomen viidennen ydinvoimayksikön rakentamisluvasta ensi viikon perjantaina.
”Jos eduskunta päättää, että lisäydinvoimaa ei rakenneta maahan, niin silloin Suomen pitää muuttaa asenteensa Kioton sopimukseen ja kasvihuonekaasujen päästökauppaan”, huomauttaa Nupponen.
EU:n sisäisessä taakanjaossa kasvihuonekaasujen eli käytännössä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen itselleen asettama nollatavoite on yksi tiukimmista verrattuna muiden EU-maiden mahdollisuuksiin vähentää omia päästöjään.
Suomen kunnianhimoinen taso johtuu siitä, että Suomi on ollut edelläkävijämaita ilmastonsuojelussa ja meillä teollisuus on jo rakentanut hiilidioksidipäästöille järjestelmiä, joita esimerkiksi manner-Euroopassa vasta harkitaan.
Nupponen myöntää, että EU:n sisäinen taakanjako päästöjen rajoittamisessa on hyvin epäoikeudenmukainen Suomelle. Suomi joutuu mahdollisesti ostamaan toisilta EU-mailta päästölupia, jotta teollisuus voi täällä laajentaa toimintaansa.
Teollisuuden ja työnantajain TT:n selvitysten mukaan Suomessa pystytään tuottamaan esimerkiksi terästonni huomattavasti pienemmällä hiilimäärällä kuin vanhassa teräsmaassa Saksassa.
Voisiko Suomi jättää esimerkiksi metalliteollisuusyrityksensä EU:n päästökaupan ulkopuolelle?
”Suomi on ajanut päästökaupassa sisäistä harkintaa, mutta se ei ole mennyt läpi EU:ssa. Päästökauppa on nollasummapeliä ensin Suomen sisällä ja sitten koko EU:n laajuudessa”, selvittää Nupponen.
Näillä näkymin Suomi joutuisi ostamaan Saksalta, Espanjalta, Ranskalta, Britannialta tai Kreikalta noin kahdeksan miljoonan hiilidioksiditonnin ”päästöluvat” vuodessa.
Arvio on, että tonnin lupa maksaisi 20 euroa. Se tarkoittaa, että suomalaiset yritykset joutuisivat ostamaan päästölupia 160 miljoonalla eurolla muista EU-maista.
EU:n komissio haluaisi, että jäsenmaiden välinen päästökauppa alkaisi vuonna 2005. Kioton ilmastosopimuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta. Suomen hallitus ja eduskunta ovat hyväksyneet Kioton sopimuksen.
Yhdysvallat, jonka hiilidioksidipäästöt ovat maailman suurimpia, on irtaantunut Kioton ilmastosopimuksesta.
Bensiinin hinta ei laske
Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto arvioi, että bensiinin vähittäismyyntihinta pysyy nykytasollaan myös tulevan kesän eli laskua on turha odottaa.
”Bensamarkkinat ovat seuranneet raakaöljyn maailmanmarkkinahintaa. Hintapiikkiä ylöspäin ei ole näköpiirissä, mutta myöskään hinnan alentumista ei ole odotettavissa. Kesällä liikumme aika lähellä nykyisiä bensiinin hintoja”, arvioi Nupponen.
Keskusliiton tuoreimman tilaston mukaan 95-oktaaninen bensiini maksoi Suomessa 1,14 euroa litralta. Nupponen lohduttaa, että vuosi sitten bensiini oli 10 - 15 senttiä kalliimpaa.
”Yhdysvallat polttaa maailman kaikesta bensiinistä 40 prosenttia. Kun jenkit lähtevät lomille ja autoilemaan, hinta nousee kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla. Bensiiniltä vaaditaan kesällä myös suurempaa ympäristöystävällisyyttä kuin talvella eli sen tuottaminen on myös kalliimpaa.”
Hän painottaa, että bensiinin hinta vaihtelee voimakkaasti ei puolilla Suomea ja jopa paikkakunnan sisällä. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on nyt noin 25 dollaria barrelilta.
Keskusliitto arvioi, että vuoden loppua kohden hinta uhkaa nousta. Hintapaineita tuovat Lähi-idän tilanne ja Yhdysvaltain talouskasvun todennäköinen voimistuminen.
Suomen koko energiankulutuksesta öljyn osuus on suurin eli neljännes. Liikenne käyttää öljytuotteista 42 prosenttia.