Oulun yliopistolla järjestään 19. tammikuuta työpaja, jossa pohditaan soiden ja muiden kosteikkojen kasvien parempaa hyödyntämistä.
Suomalaisia suokasveja voitaisiin hyödyntää monipuolisesti muun muassa kasvinsuojelussa, eläinrehuina, ravintolisinä tai kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa.
Tutkija Marika Laurila Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että Oulun seudulla on kerätty yli 20 vuotta kihokkia ja yli 10 vuotta suopursua. Kasvit on viety Keski-Eurooppaan. Siellä kihokista on valmistettu tuotteita hengitysteiden vaivojen hoitoon. Suopursua puolestaan on käytetty muun muassa homeopaattisiin aineisiin.
Laurilan mukaan Luonnonvarakeskuksella on nyt lupaavaa tutkimusta suopursun käytöstä hyönteiskarkotteena ja kasvinsuojeluaineena.
– Raaka-ainettahan meillä riittää, Laurila painottaa.
Kosteikkojen kasveista myös esimerkiksi mesiangervo ja suo-ohdake sisältävät jatkojalostusmahdollisuuksia.
Kalliit tutkimukset kompastuskivenä
Marika Laurila kommentoi, että kasvien jatkojalostus on nilkuttanut Suomessa. Haasteena on tiukka lainsäädäntö. Yksittäisen yrityksen mahdollisuudet teettää kalliita tutkimuksia ja kemiallisia selvityksiä kasvien sisältämistä aineista on osoittautunut kompastuskiveksi.
Kosteikkokasvien käyttöä ja jatkojalostusmahdollisuuksia on kartoitettu Luonnonvarakeskuksen Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia -hankkeessa. Oulun 4H-yhdistys on mukana aktivoimassa ja kehittämässä keruutoimintaa.
Tammikuussa Oulussa järjestettävään työpajaan on ilmoittautunut mukaan yli 60 aiheesta kiinnostunutta alan toimijaa, lisäksi tilaisuutta seurataan etäyhteyden kautta.
Laurila kertoo, että osallistajamäärä viestittää asian kiinnostavan nyt ihmisiä.
Tutkijoiden lisäksi paikalla on yrittäjiä ja muita asiantuntijoita kertomassa luonnonkasvien markkina- ja rahoitusnäkymistä.