Kuusamon Suoperän uudella raja-asemalla juhlittiin torstaina aiheesta. Kun raja on nyt auki kansainväliselle liikenteelle, avautuu samalla uusia mahdollisuuksia sekä suomalaisille että venäläisille -- ja Venäjän puolen karjalaisille.
Suoperän muuttamiseksi kansainväliseksi rajanylityspaikaksi tehtiin työtä käytännössä yli puolitoista vuosikymmentä. Urakointi ei mennyt hukkaan. Voi sanoa, että Suomen itärajalla on nyt minimimäärä kaikelle liikenteelle avoimia raja-asemia. Viisi vuotta sittenhän saatiin auki Sallan kansainvälinen ylityspaikka. Pitkän itärajan pussinperät on viimeinkin puhkaistu.
Kuusamosta jurrasivat rajan yli vuosien ajan lähinnä vain raskaat puutavara-autot. Tie vie rajan takana kohti Pääjärven metsäteollisuuskeskusta, jonka rakentaminen oli suomalais-neuvostoliittolaisia yhteiskohteita 1970-luvulla. Nyt yhteistyö Pääjärven--Kuusamon korkeudella on suomalais-venäläistä, ja on toivottavaa, että rajan avautumisesta ei tullut yhteistyön huipentumaa vaan välietappi. Monia mahdollisuuksia on nimittäin vielä edessä, niin kuin haasteitakin.
Suoperän kautta Kuusamoon ei ole vastedeskään odotettavissa sellaista äveriäiden ruplaturistien virtaa, joka täyttää liikkeet Lappeenrannassa tai pääkaupunkiseudulla. Liikenteen idästä länteen voi olettaa kyllä vilkastuvan, mutta todennäköisesti enemmän uutta mahdollisuutta alkavat käyttää Suomesta rajan yli itään lähtevät.
Rajan takana avautuu maailma, joka on avartavia elämyksiä hakevalle mitä antoisin kohde. Matka Suoperästä Venäjälle merkitsee paluuta menneeseen sekä hyvässä että pahassa. Idässä avautuu upean luonnon lisäksi kyliä, joissa aika on kuin pysähtynyt. Vaikka niitä leimaa tietty surumielisyys, ne ovat jotain sellaista, jota Suomesta ei löydä. Vienan kylät tekee suomalaisille läheiseksi parikin seikkaa.
Ne ovat säilyttäneet kalevalaista perinnettä, ja se karjalan kielen muoto, jota alueen ihmiset puhuvat, on suomalaisille ymmärrettävää. Suoperän kautta on mahdollista jatkaa matkaa aina Vienanmeren äärelle ja vaikkapa meren saarella sijaitsevaan Solovetskin luostariin. Se on kulttuurikohde parhaimmillaan.
Edessä olevat haasteet liittyvät lähinnä alueen palveluihin ja ennen kaikkea tiestöön. Toistaiseksi rajan yli ei juuri kannata lähteä juuri muulla kuin maastoautolla. Teiden parannuksia suunnitellaan, mutta asia on Moskovan kädessä ja siksi epävarma. Silti se, että raja nyt saatiin auki, rohkaisee taistelemaan sen puolesta, että myös alueen tiet saadaan kuntoon.