Vikajärven kyläläisten talkoouurastus suoniittykulttuuria esittelevän polun rakentamiseksi Napapiirin retkeilyalueelle poikinee tulosta jo ensi kesänä.
EU-rahalla ja paikallisten yrittäjien tuella toteutettu hanke on saanut huomiota ympäri Eurooppaa, ja Brysselin herratkin ovat jo käyneet ihmettelemässä monen hehtaarin suoniittyaluetta, johon on rakennettu heinäsuova, niittylato ja pirtti aivan vanhojen mallien mukaan.
"Niittykulttuuripolku tekee perinnehistoriaa tutuksi havainnollistamalla entisajan elämää. Eurooppalaisten kävijöiden mielestä tällaisen suoalueen koskemattomuus on ihmeellistä, sillä siellä suot ovat melkein kadonneet asutuksen myötä", projektipäällikkö Marika Saranne Peräpohjolan kehityksestä kertoo.
Suoniityt olivat ennen tärkeitä heinä-aittoja, sillä pelloilta tehty heinä ei yksin riittänyt karjan rehuksi. Suoniityille tultiin kesäisin vettä pitkin, Vikajärvenkin heinä tultiin tekemään Saarenkylästä, parinkymmenen kilometrin päästä.
"Suoniityillä oli olemassa kolmen korren sääntö eli sen verran viikatteeseen piti osua yhdellä huitaisulla, jotta heinänteko kannatti", Erkki Tuovinen Metsähallituksesta kertoo.
Heinä poljettiin heinäsuoviin, ja suon jäädyttyä sitä haettiin hevosella tai porolla eläinten ruuaksi. "Viimeisellä talviajokerralla jätettiin piimäleilit lähteeseen, jotta kesän heinäntekomiehillä riittäisi juotavaa suolakalan ja kuivatun leivän seuraksi. Piimäleiliin laitettiin sammakonpoikanen uimaan, jotta piimä pysyi notkeana kesään asti", Tuovinen kertoo.
Vikajärven suoniittyjen kulttuuria on jatkossa tarkoitus esitellä myös kesäturisteille, kylälle on jo perutettu osuuskunta, joka tulevaisuudessa hoitaa vieraiden venekyydit ja muonituksen. Safariyritykset ovat olleet kiinnostuneita uudesta historiaa hyödyntävästä kesämatkailutuotteesta.
"Tällaisten EU-hankkeiden tarkoitushan on se, että projekti synnyttää myös vakituisempaa yritystoimintaa syrjäkylille. Tässä tapauksessa näyttää, että juuri näin kävi", Vikajärven kylätoimikunnan puheenjohtaja Jaakko Huttunen toteaa.