Suomi on maailman johtavista mäkihyppymaista ainoa, jolla ei ole lentomäkeä. Keski-Euroopan maissa niitä on useita toisiaan lähellä, Saksassa jopa kaksi. Keskieurooppalaisilla mäkihyppääjillä onkin selvä kotietu lentomäen kisoissa. Norjalaiset ovat lisäksi rakentamassa Vikersundissa jo olevan lentomäen lisäksi kahta uutta. Myös japanilaiset pystyttävät omaa yli 200 metrin hyppyjen mäkeään.
Kotiedun tasoittaminen ei kuitenkaan ole pääsyy siihen, miksi Kemijärven Suomulle on syytä rakentaa lentomäki. Painavin peruste on tämän urheilukeskushankkeen realistinen pohja.
Lumivarmuus on Suomun alueen valtteja talvisten vesisateiden yleistyessä eteläisemmillä alueilla. Koillis-Lapin pitkästä talvesta huolimatta mäki aiotaan muovittaa. Se tekisi siitä ainakin toistaiseksi maailman ainoan lentomäen, jossa voitaisiin harjoitella myös kesäisin. Sulan maan aikanakin urheilusta kiinnostuneet matkailijat voisivat kokoontua katsomaan mäkimiesten leiskauksia. Se tosin edellyttää, että lentomäkien harjoittelukielto kumotaan. Päätös onkin odotettavissa jo lähiaikoina.
Ounasvaaralle haviteltua uutta suurmäkeä on joissakin arvioissa pidetty Suomun lentomäen kilpailijana, jopa sen ilmeisenä kariuttajana. Kemijärven kaupunginjohtajan Timo E. Korvan mukaan on aivan toisin. Hän painottaa, että Rukan, Suomun ja Ounasvaaran alueella voidaan harrastaa yhteistyötä, joka tekee alueesta vetävän mäkihypyn harjoituskeskittymän. Keskuspaikaksi sopisi Korvan mukaan Lapin Urheiluopisto Ounasvaaralla.
Kaavailu kertoo harkitusta ja viisaasta lähestymistavasta. Sen sijaan että mäkipaikkakunnat kilpailisivat toisensa läkähdyksiin ne vetävätkin yhtä köyttä ja auttavat toinen toistaan eteenpäin. Monella muulla Suomen seudulla olisi syytä ottaa oppia tuollaisesta hengestä.
Lentomäki on kallis rakennelma. Missään ei ole kassaa, jossa olisi 10 miljoonaa euroa odottamassa, että lentomäen rakentajat tulevat ja ottavat ne. Toive hankkeen saamisesta seuraavan hallituksen ohjelmaan kertoo sekin lappilaisesta ennakkoluulottomasta optimismista, mutta tuskin toive toteutuu. On vaikea kuvitella, että yksittäisiä urheilurakentamisen hankkeita nimettäisiin hallituksen tavoitelistalle.
Silti seitsemän miljoonan euron kertapanostus lentomäkeen ei olisi valtiolta kovin huikea sijoitus. Hyvä rinnastus on Helsingin olympiastadionin katsomon lippa, johon valtiolta meni enemmän rahaa. Nytkin on kysymys hankkeesta, joka toisi Suomeen MM-tason kisoja.
paakirjoitus@kaleva.fi