"Jos Kansallispankin kulmalla rukoili ja pyysi Jumalalta, että äiti ei olisi vihainen, onnistui se aina. Jos kuitenkin fuskasi ja rukous tuli vasta ortodoksisen kirkon kohdalla, oli äiti hurjana iltapäivään saakka". Näin muisteli professori Lasse Pöysti sunnuntaina sitä, kuinka muutaman korttelin päässä toisistaan sijainneilla karjalaisrakennuksilla ja pienen pojan pelokkailla toiveilla oli vaikutusta äidin käytökseen lapsuuden Sortavalassa.
Rukoiluun oli aihetta aina silloin, kun Pöysti oli laskenut pyllymäkeä. Kylmä ja märkä lumi saivat helposti aikaan vahingon, josta äiti ei niin pitänyt.
Sortavalaissyntyinen professori Pöysti jutusteli huumorin sävyttämiä karjalaismuistojaan karjalaisten kesäjuhlien pääjuhlassa Oulun Energia Areenalla. Hän sanoi olevansa noloissaan siitä, ettei tunne Karjalan kannasta tahi Viipuria ja pyysi yleisöltä siunausta sille, että hän käyttäisi Sortavalaa ja sen saaristoa symbolina koko Karjalalle.
Pöystiä nolostutti karjalaisesta siirtoväestä, heidän jälkipolvistaan ja muista karjalaisuudesta kiinnostuneista ihmisistä koostuneen yleisön silmissä puhuminen myös siksi, että häneltä koetettiin aikanaan "riistää" karjalaisuus pois.
"Minun täytyi oppia hesalaisen koulupojan slangi. Suomisen Olli ei voinut puhua karjalaa".
Tiukka ote Karjalaan
Pöysti kertoi muun muassa Sortavalan mieskuorossa laulaneesta isästään, Sortavalasta kaupunkina, alueen luonnosta, tavoista ja karjalaisnaapureistaan. Etenkin Ijäksen perheen emäntä Ida Ijäs kirvoitti professorista muiston jos toisenkin. Hänelle olivat aikanaan mieluisia emännän paistamat piiraat. Herkkuleipomisten maisteluun tuli tauko, kun Ijäksen perheen piti lähteä sodan aikaan Liminkaan. He tulivat kuitenkin takaisin.
"Minut kohtasi tragedia. Ida oli lakannut paistamasta piiraita. Hän oli siirtynyt rieskaan", Pöysti päivitteli. Muiston kirvoittamana hän patisti kesäjuhlavieraita: älkää luopuko Karjalasta missään vaiheessa hetkeksikään!
Eivätkä karjalaisten kesäjuhlien osanottajat ja järjestäjät sitä aikoneetkaan tehdä, päinvastoin.
Karjalan liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkanen vaati omassa puheenvuorossaan jälleen suomalaisia muistomerkkejä, siviilihautausmaita ja kirkkoja luovutetussa Karjalassa valtiosopimuksen tasoisen suojelun piiriin. Hän esitti, että hautausmaat ja muistomerkit siirtyisivät Pietarin suomalaisen seurakunnan haltuun.
Perjantaista sunnuntaihin kestäneet 59. karjalaiset kesäjuhlat sujuivat järjestäjien mukaan hyvin. Oulun Karjalaseuran, Karjalaseurojen Pohjolan piirin ja alueen seurojen yhteistyössä puuhaamiin Siirtoväki Pohjolassa -voimavarana karjalaisuus -teemaisiin tapahtumiin osallistui yhteensä noin 10 000 ihmistä.
