Suo­mi­rock mukiloi val­lan­pi­tä­jiä silk­ki­han­sik­kain – Tut­ki­ja: Po­lii­ti­kois­ta lau­le­taan kil­tis­ti ja har­mit­to­mas­ti

Punkyhtye Karanteenin laulaja Harri ”Hate” Konttinen käänsi liki neljäkymmentä vuotta sitten suomeksi Sex Pistols -yhtyeen kappaleen. Kaljupäinen gangsteri kertoo miehestä, joka johtaa suuressa talossa Helsingissä kaksisataapäistä rikolliskoplaa.

Kuva: Arto Kiuru

– Poliitikkoja käsittelevät laulut olivat 1980-luvulla suurelta osin harmittomia ja kilttejä, eräänlaisia konsensus-Suomen dokumentteja, Tampereen yliopiston valtio-opin väitöskirjatutkija Aki Luoto sanoo.

Kuva: Arto Kiuru

Poliitikoista lauletaan suomalaisissa rockteksteissä kiltisti ja konsensushenkisesti, sanoo tutkija.

Karanteeni-yhtyeen Sex Pistols -käännös Kaljupäinen gangsteri kohdisti 1970-luvun lopun pahan olon presidentti Urho Kekkoseen.

Kun sä lähdet Hesaan / näät siellä suuren talon / ja siellä talossa asustaa / tuo kaljupäinen gangsteri

Se siellä johtaa koplaa / kaksisataapäistä niin / ja kopla punoo juoniaan / työttömien tuhoksi

Näin suorasukaisesti lauloi joulukuussa 1978 julkaistulla Kaljupäinen gangsteri -singlellä presidentti Urho Kekkosesta tamperelainen punkyhtye Karanteeni.

Karanteenin laulaja-rumpalin Harri "Hate" Konttisen kynäilemä biisi on yksi harvoista 1970-luvulla presidentti-instituutiota kritisoineista lauluteksteistä.

- Jotenkin piti saada sen ajan suurtyöttömyydestä huudettua paha olo esille, kohdistaa se päättäviin elimiin, Konttinen kertoo.

- Paikallislehdessä joku laulusta mielensä pahoittanut lukija vaati oikeuskansleria tutkimaan istuvan presidentin rienaamisen, Konttinen naurahtaa.

Kaljupäinen gangsteri on kestänyt aikaa paremmin, kuin esimerkiksi Kaaoksen tai Riistettyjen 1980-luvun alun hardcorepunk-yhtyeiden yksitotiset valitukset.

Kappale oli suora käännös junaryöstäjä Ronald Biggsin laulamasta Sex Pistols -kappaleesta No One Is Innocent.

Konttisen mukaan istuva presidentti oli hyvä kriittisen laulutekstin kohde jo pelkästään poliittisen vaikutusvaltaisuutensa vuoksi.

- Urkkihan oli oikeasti helvetin kova jätkä, nyt hänenlaistaan vahvaa johtajaa tarvittaisiin, Konttinen sanoo.

Varhaisin Kekkosesta tehty kappale on Suomen talvisota -yhtyeen Kekkonen rock, jonka ensimmäinen levytys jopa luovutettiin presidentin kuultavaksi.

- Kekkosen adjutantilla Urpo Levolla tietääkseni oli levysoitin soittovalmiina tilaisuudessa, jossa levy presidentille luovutettiin, M.A. Numminen kertoo.

Poliittisiin henkilöihin kohdistuvat suomalaiset rocktekstit ovat suurelta osin kilttejä ja konsensushenkisiä, arvioi Tampereen yliopiston valtio-opin väitöskirjatutkija Aki Luoto.

– Poliitikkoja käsittelevät laulut olivat 1980-luvulla suurelta osin harmittomia ja kilttejä, eräänlaisia konsensus-Suomen dokumentteja, Tampereen yliopiston valtio-opin väitöskirjatutkija Aki Luoto sanoo.

Kuva: Arto Kiuru

- Poliittisesti kantaaottavat laulutekstit ovat olleet usein eräänlaisia ihmisten sosiaalisen turhautumisen ylivuotoventtiileitä, Luoto sanoo.

- Punkista inspiroitunut porukka toisaalta uskalsi ottaa kunnolla kantaa.

Esimerkiksi jyväskyläläinen Shitter Limited suorastaan rienasi muun muassa Harri Holkeria sekä Iiro Viinasta 1990-luvulla.

Luodon erityisiä tutkimuskohteita ovat Juice Leskinen, Ismo Alanko ja Irwin.

Irwin lauloikin ensimmäisen Mauno Koivistolle omistettu kappaleen. Se oli Vexi Salmen kynäilemä Manu Vippaa muutama markka vuodelta 1977, jolloin Koivisto oli Suomen Pankin pääjohtaja.

- Irwinin irwinismi perustui kansaan vetoavalle yksinkertaistetulle kuittailulle, mitä Salmen kansantajuiset laulutekstit hienosti tukivat, Luoto pohtii.

Koivisto vilahtaa myös kahdessa 1980-luvun alun rock-kappaleessa.

Kauko Röyhkä & Nartun Herra presidentti maalaa vasta valtaan nousseesta presidentistä kyynisen kuvan. Martti Syrjän Eppu Normaalille kirjoittamassa Terve vaan ja onnea -kappaleessa Koivisto esitellään epäonnisena maailmanrauhan pelastajana.

Poliittisessa satiirissa kunnostautui 1980-luvun alussa Juice Leskinen, joka asettui jopa leikillään ehdolle vuoden 1982 presidentinvaaleihin.

Ajatus ottaa osaa presidenttikisaan lähti nähtävästi vitsistä. Tamperelainen paitapaino painatti Juice presidentiksi -t-paitoja. Leskisen levyä jopa markkinoitiin Helsingin Sanomissa presidenttiteemaisella ilmoituksella.

- Juice oli protestiehdokas, hänen kannatuksensa ennen varsinaisia presidentinvaaleja oli virallisten mielipidemittausten mukaan kahden prosentin luokkaa, Luoto hymyilee.

Juice otti lauluissaan ja välispiikeissään vitsiensä maalitauluksi usein Paavo Väyrysen.

Luodon mukaan kritiikki kohdistui enemmän Väyrysen asemaan kuin henkilöön.

Väyryselle Leskinen omisti muun muassa vuonna 1981 Ajan henki -levyn kappaleen Midas. Kansanedustuslaitosta puolestaan ruotii esimerkiksi saman aikakauden Arkadianmäen ongelmajätelaitos.

Leskinen sivusi politiikkaa useissa lehtihaastatteluissaan. Valtiollisille instituutioille naljaileva laulaja oli rehti populisti.

Luodon mukaan lauluntekijä oli itse poliittiselta näkökannoiltaan ristiriitainen hahmo.

- Juice kehui Suomea maana, jossa lapsille taataan verorahoilla ilmainen koulutus sekä terveydenhuolto, mutta manasi sitten myöhemmin maan rakoon valtiota, joka perii häneltä suuria summia veromätkyjen muodossa.