Kun kirjailija Jarkko Laine sanoitti Suomen Talvisota 1939-1940 -yhtyeelle laulun Kekkonen-rock vuonna 1969, hän tuli käsitelleeksi suomalaista presidentti-instituutiota ensimmäisen kerran huumorilla.
Muusikko-kirjailija Kauko Röyhkän mielestä Kekkonen-rock on lastenlaulu.
"Suomen Talvisota -yhtyeen aikana Kekkonen oli kansan isähahmo, jota jopa Laine käsitteli silkkihansikkain tekstissään", Röyhkä miettii.
Sanoittaja Vexi Salmen mielestä Kekkonen-rock oli hauskanpitomielessä äänitetty kokeilu.
"Presidentistä laulaminen oli tuohon aikaan varmin tapa saada laululle radiovaimennus. Radiossa ei haluttu soittaa lauluja, joissa liikaa ylistettiin tai halvennettiin yksittäistä julkisuuden henkilöä", Vexi Salmi kertoo.
Salmi muistelee, että Kekkonen-rock oli ensimmäinen istuvasta presidentistä tehty rocklaulu. Salmi itse sanoitti myöhemmin Martti Ahtisaaresta kertovan Lakeerikengät ja laastari, sekä 1977 ilmestyneen Humppayhdistyksen singlen Meidän kaikkien yhteinen Urkki.
"Manu, vippaa muutama markka -rallatuksen tein Koivistosta niihin aikoihin, kun hän vielä oli Suomen Pankin pääjohtaja ja kannatti tiukkaa rahapolitiikkaa", Salmi muistaa.
Vuosia myöhemmin Salmi sanoitti Irwin Goodmanille rallin Haistakaa paska koko valtiovalta.
"Valtiovalta edustaa laulussa hallitusta, eduskuntaa ja presidenttiä. Tuo laulu oli tietoista rajojen kokeilemista, mutta raastupaan se ei minua vienyt", Salmi kertoo.
Kauko Röyhkän 1981 ilmestyneellä Herra Presidentti -singlellä valtionpäämies sekoaa itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla ja piiloutuu kristallikruunuun.
"Laulussa haluttiin irvailla poliittiselle arvovallalle ja presidentin roolille, mutta laulu ei ollut mikään kohujuttu, vaan yksi single muiden joukossa", laulaja muistaa.
Presidentti-instituutiota ei höykytetä rockissa. Röyhkän mukaan syy on siinä, ettei "meillä onneksi ole ollut hirviöpresidenttejä, joista olisi voitu kirjoittaa".