Kokoomuksen entinen puheenjohtaja Ilkka Suominen rauhoittelee kokoomusväkeä puolueen nykyisen johtajan, sisäministeri Ville Itälän huonosta menestyksestä pääministerigallupeissa. Kokoomuslainen suosikki hallituksen johtoon on kansan mielestä entinen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö.
Suominen muistuttaa, että hänen edeltäjänsä Harri Holkeri kummitteli pitkään puolueväen mielissä ja mielipidemittauksissa, kun hänet itse valittiin puheenjohtajaksi vuonna 1979.
”Itälä on ollut vasta vuoden puheenjohtajana. Se vaati yhdet hyvin menneet vaalit ja sitten puoluejohtaja on katugallupien suosiossa”, hän sanoo.
Suominen myöntää, että kolmannelle sijalle gallupeissa jämähtäneellä kokoomuksella on paljon kirimistä ennen kevään eduskuntavaaleja.
Suominen on kuitenkin tyytyväinen Itälän alkukauteen. ”Hän ei ole tehnyt poliittisia virheitä. Joku on todennut mediassa, että Itälän tietyillä sanomisilla ei tulla suureksi poliittiseksi johtajaksi. Poliittinen johtaja joutuu pitämään niin monta puhetta, että välillä joku vähemmän onnistunut ehdotus eksyy joukkoon.”
Hän kehuu Itälän tapaa tehdä ministerivaihdoksia. ”Puoluesihteerin vaihdos osoitti myös, että Itälältä löytyy määrätietoisuutta. ”
Tänään Turussa alkava puoluekokous valitsee entisen kansanedustajan Heikki A. Ollilan puoluesihteeriksi. Itälä taputetaan jatkoon yksimielisesti.
Suominen muistuttaa ”isän murhasta”
Suominen ei ole huolissaan, ettei kokoomuksessa ole puolueväkeä sähköistäviä henkilökisoja. ”Kokoomuksella ei ole traditiota. Me olemme turhan rationaalista porukkaa.”
Hän ei pidä mitenkään erikoisena vuosi sitten tapahtunutta vallanvaihtoa, kun Niinistö siirsi valtikan Itälälle.
Suominen muistuttaa, ettei kokoomuksessa ole lähes 40 vuoteen ollut tosiasiallista puheenjohtajakisaa. Hän nimeää ainoastaan vuoden 1991 puheenjohtajavalinnan oikeaksi kisaksi. Silloin Suomisen paikasta taistelivat Pertti Salolainen,Sirpa Pietikäinen ja Ilkka Kanerva. Vuonna 1994 ”Niinistön vastaehdokkaat olivat statisteja”.
Ilkka Suominen pitää tällä hetkellä hyvänä tilannetta, että kokoomuksella on kaksi kärkinimeä. Hän ei peräänny vuosi sitten tekemästään ehdotuksesta, että puheenjohtaja Itälän on tehtävä ”isän murha” eli katkaistava napanuora edeltäjäänsä.
”Se ei tarkoita, että puheenjohtajan on ryhdyttävä haukkumaan edeltäjäänsä, vaan hänen on otettava itsenäinen asenne.”
Hän täydentää, että Itälä ei ole ollut nyt Niinistön varjossa eikä Niinistö ole ollut taustalla häntä neuvomassa. Suominen leimaa toisenlaisen käsityksen mielikuvaksi. Hän antaa Niinistölle täydet pisteet siitä, ettei tämä ole antanut yleispoliittisia lausuntoja.
Vasemmistodemarit kiehuvat nesteissään
Nykyisen hallituksen politiikka on ollut Suomisen mielestä hyvin kokoomuslaista. ”Jopa niin kokoomuslaista, että vasemmistodemarit kiehuvat nesteissään. Miksi kokoomus ei ole pystynyt kanavoimaan sitä kannatukseksi?” hän kysyy.
Suomisen mielestä mikään hallituspohja ei voi olla nykyään kahden puolueen varaan etukäteen rakennettua. ”Jos puolue sulkee jonkun vaihtoehdon pois, niin siinä sulkee aika pikaisesti itsensä kokonaan pois. ”
Hän muistuttaa, että vaalitulos merkitsee aika tavalla hallituspohjaan.
Suominen ei suosittele Itälälle salaista sopimusta tulevasta hallituspohjasta. Suominen itse teki vuoden 1987 vaalien alla keskustan Paavo Väyrysen ja RKP:n Christoffer Taxellin kanssa kassakaappisopimuksen porvarihallituksesta, jonka presidentti Mauno Koivisto kaatoi.
Hän ei muistele menneitä pahalla, vaan luonnehtii sopimusta tärkeäksi taktiseksi vedoksi, jolla hän katkaisi kokoomuksen pitkän oppositiotaipaleen.
Vaikka Suominen johdatti puolueensa vuonna 1991 porvarihallitukseen, hänellä ei ole yhteistyöstä lämpimiä muistoja. ”Keskusta teki Esko Ahon hallituksessa sen virheen, että se öykkäröi. Se sai kokoomuslaisten karvat pystyyn pitkäksi ajaksi.”
Ääriliikkeet ovat protesti demareille
Kokoomusta Suominen kannustaa rakenneuudistusten tekemiseen seuraavalla vaalikaudella. Hän arvelee, että muuten Suomessakin populistinen ääriliike nostaa päätään. ”Meillä on 10- 15 prosentin työttömyys ja työllistyminen hyvin vaikeaa.”
Populististen puolueiden menestyminen Euroopassa ei ole Suomisen mielestä äärioikeiston nousua. ”Se on syrjäytyneen vasemmistolaisen väen tapa protestoida sosiaalidemokraattista komentoa vastaan, joka ei ole pystynyt kunnolliseen ulkomaalaispolitiikkaan tai työmarkkinoiden vapauttamiseen. Työttömät ovat kärsimättömiä, nuoret ovat osittain syrjäytyneitä ja vanhat kiukuttelevat eläkkeistä.”
Suomisen mukaan Eurooppa odottaa muutoksia.