Pääkirjoitus

Suomiko sit­ten­kin paras maa?

Tämä tutkimus yllättää jalat alta. Vaalirahoituksesta, lamasta, työttömyydestä, syrjäytymisestä ja velkaantumisesta itseään ruoskinut kansakunta havaitaankin yhtäkkiä maailman vauraimmaksi.

Tämä tutkimus yllättää jalat alta. Vaalirahoituksesta, lamasta, työttömyydestä, syrjäytymisestä ja velkaantumisesta itseään ruoskinut kansakunta havaitaankin yhtäkkiä maailman vauraimmaksi.

Lontoolainen pieni ajatushautomo nostatti eurooppalaisessa laatumediassa otsikoita väitettyään Suomen olevan hyvinvoinnissa maailman ykkönen, kun huomioidaan kovien taloudellisten mittareiden lisäksi vakaus, terveys ja onnellisuus.

Suomen jälkeen vertailussa tulivat Sveitsi, Ruotsi, Tanska ja Norja. Listan viimeisimpinä ovat Zimbabwe, Jemen ja Sudan. Listan kärkinimet eivät ole yllätyksiä, eivät liioin viimeisten joukkoon liukuneet.

Epäillä kuitenkin sopii, ettei seuraava virallisten tilastojen perusteella tehtävä vertailu anna Suomelle aivan yhtä mairittelevaa sijoitusta. Legatum-ajatushautomon listoilla Suomi sijoittui erityisen hyvin, kolmen parhaan joukkoon vertailtaessa koulutusta, turvallisuutta ja hallintoa.

Kun kuuntelee kotimaisia työnantajia, suomalainen osaaminen on vähäistä ja aivan liian kallista. Samoin koulut valittavat jatkuvasta rahapulasta, joka johtuu kuntatalouden yleisestä ahdingosta. Pieniä kouluja suljetaan tämän laman aikana kiihtyvästi.

Paikallisuutisten perusteella voi kyllä kyseenalaistaa myös turvallisuuden. Simossa nuori mies ilmeisesti ampui isänsä jahtireissun päätteeksi viikonloppuna. Maanantaiaamuna uutiset kertoivat poliisin pidättäneen kaksi miestä Oulussa tehdystä henkirikoksesta. Miesten epäillään surmanneen oululaisen asunnon vessassa teräasein keski-ikäisen miehen. Rautaruukin tehtailla aavistellaan raskaiden työvuorojen ajavan ihmisiä itsemurhiin.

Hallinnon kiiltävää kilpeä on himmentänyt jo puolitoista vuotta kestänyt vaalirahoituskeskustelu, jonka aikana suomalaisten poliitikkojen sekä liike-elämän ja etujärjestöjen suhteista on paljastunut paljon sellaista, josta ei voi korkeita pisteitä antaa.

Joko Legatumin mittaus on tehty huterasti tai sitten muillakin menee paljon luultua huonommin. Kohta vuoden ikään ehtinyt talouden syvä taantuma on raapinut isänmaan kasvoihin niin syvät haavat, että niiden parantuminen vie vuosia. Eikä sekään ole poissuljettua, että suomalainen hyvinvointivaltio sellaisena kuin se nähdään Legatumin ja muiden mittaajien luvuissa on lopullisesti mennyttä.

Vaikka tuhkien ripottelua päälleen kannattaa viimeiseen asti välttää, Legatumin tutkimukseen on syytä suhtautua suurin varauksin. Jos vielä 2012 luvut kertovat samaa, sitten vasta on samppanjan poksauttelun aika.

paakirjoitus@kaleva.fi