Naton Euroopan-joukkojen apulaiskomentaja, amiraali Rainer Feist katsoo, että Suomi ja muut Naton rauhankumppanimaat voisivat myös osallistua Naton rakenteilla olevien nopean toiminnan joukkojen operaatioihin. Feist sanoi torstaina Suomen Atlantti-seuran seminaarissa, että hänen mielestään liittokunnan ulkopuoliset maat olisivat hyvin tervetulleita, jos ne voivat antaa oman panoksensa.
"Ei tietenkään sellaiseen operaatioihin, jotka liittyvät Naton keskinäisen puolustuksen velvoitteisiin; mutta muissa tapauksissa - miksi ei?"
Naton nopean toiminnan joukot ovat vasta rakenteilla. Niiden on määrä olla täydessä toimintakunnossa vuoden 2006 loppupuolella. Suurin muutos aiempaan toimintaan on se, että Nato-maat ilmoittavat prikaatiin joukkoja etukäteen, ennen kuin tietävät minne joukot mahdollisesti lähetetään. Feistin mukaan tämä uudistus on Naton toimintakyvyn kannalta aivan olennainen.
Nopean toiminnan joukoista muodostetaan 5 000 sotilaan prikaati, joka voidaan lähettää kriisialueille 5-30 päivän sisällä. Joukon muodostamisesta päätettiin Prahan huippukokouksessa syksyllä 2002.
Naton uudistukset ovat taas esillä kesäkuun lopulla Naton huippukokouksessa Istanbulissa. Feistin mukaan Naton on määrä tässä kokouksessa päättää SFOR-operaation lopettamisesta Bosnia-Hertsegovinassa. Vastuu siirtyy EU:lle, joka jo vastaa Bosnian poliisitoiminnasta.
Siirto on Feistin mukaan tervetullut, sillä Natolla on tällä hetkellä hyvin raskaita tehtäviä, mm. Välimeren alueen merenkulun valvonnassa ja turvaamisessa terrorismilta. Jäsenmaiden into osallistua on Feistin mukaan ollut melko rajallista viime vuosina.
"Tilanne olisi vielä huonompi, jos meillä ei olisi kumppanimaita", Feist sanoi. Suomi ja muut kumppanit ovat osallistuneet mm. Nato-johtoiseen SFOR-operaatioon.
Suomi ja Ruotsi tärkeitä rauhankumppanuudessa
Feist luonnehti Naton kymmenenvuotiasta rauhankumppanuusohjelmaa suureksi menestykseksi ja totesi, että Suomi ja Ruotsi ovat esittäneet siinä hyvin merkittävää osaa. Liittoutumattomien maiden tulo toimintaan mukaan helpotti yhteistyötä.
"Alkuvaiheessa me, Naton upseerit ja kumppanit, entisen Varsovan liiton upseerit, katsoimme toisiamme vähän ihmetellen ja mietimme, mitä ihmettä meidän pitäisi tehdä. Suomen ja Ruotsin upseerien tulo mukaan laukaisi tilanteen ja pystyimme keskittymään siihen, mikä on olennaista; yhteistoimintakyvyn kehittäminen", Feist muisteli.
Nyt yhteistoiminta on niin pitkällä, että eri maista tulevat sotilaat voi toimia yhdessä jopa joukkuetasolla, Feist kertoi.
Jäsenyydestä tulee myös vastuuta
Feist korosti, että Nato joutuu nyt vastaamaan tyystin uuteen tilanteeseen, kun kylmän sodan asetelma on ohi ja vastassa ovat uudet uhat; epävakaus ja kansainvälinen terrorismi. Nato tulee lähivuosina keskittymään yhteistyöhön Välimeren alueen maiden kanssa ja omaan toimintakykyynsä perinteisen alueensa ulkopuolella.
"Uusien jäsenmaiden tulee nähdä, että jäsenyys ei merkitse vain yhteisen turvallisuuden lisäystä, vaan sisältää myös velvoitteita. Jokaisen jäsenmaan tulee pystyä antamaan panoksensa yhteiseen turvallisuuteen ja liittokunnan yhteisiin operaatioihin", Feist muistutti.