Suomen malli tietoyhteiskunnan kehittämisessä sai kiitosta ja ylistystä tilaisuudessa, jonka Suomi itse oli järjestänyt YK:n huippukokouksen yhteyteen. Osanottajia tosin oli varatun salin täydeltä, ja heistä suuri osa muita kuin suomalaisia.
Nokian johtaja Erkki Ormala väänsi rautalangasta mallia Suomen tilanteesta: maassa on yksi prosentti yhtiön markkinoista, 30 prosenttia työvoimasta ja 60 prosenttia tutkimuksesta ja tuotekehittelystä.
Suomessa on matalat sisäiset rajat, hyvä yhteistyön kulttuuri ja maailman modernein kilpailuympäristö, hän kiitti. Lisäksi Suomessa alan palveluiden jakaminen on täysin vapaata ja politiikan alueita koordinoidaan paljon paremmin keskenään kuin yleensä eri maissa. Tietoteknologian korkeakoulutus on kolminkertaistunut muutamassa vuodessa, mitä ei ole tapahtunut missään muualla. Yliopistojen ja yritysten yhteistyö on erittäin joustavaa ja nopeaa.
Liikenneministeri Leena Luhtasen (sd.) mukaan Suomen toimivan tietoyhteiskuntamallin perustana on hyvä koulutus ja elinikäisen oppimisen käsite. Se varmistaa, että kansalaisilla on edellytyksiä käyttää tietoyhteiskunnan välineitä. Erityisen tärkeänä hän pitää myös sääntelyn purkamista.
"Täytyy kuitenkin olla pelisäännöt. Viestintämarkkinalaki on siitä hyvä esimerkki", hän sanoo.
Yliopistot
ilman Oulua
YK:n tietoyhteiskuntakokous jatkui torstaina kaksijakoisena, toisaalla valtioiden edustajien tauottomana puhemyllynä ja toisaalla erilaisten paneelikeskusteluiden, näyttelyiden, kampanjoiden ja tapaamisten merenä.
Omaa it-osaamistaan esittelevä muun muassa Armenia, Azerbaidzan, Mali ja Samoa-saaret. Suomikin on matkassa ulkoministeriön osastolla.
Lisäksi Genevessä on mukana joukko suomalaisia yliopistoja yhteisosastolla. Siellä esitellään kaikkien korkeakoulujen yhteistä virtuaaliyliopistoa, joka on herättänyt monessa vieraassa ihmetystä: yleensä yliopistot kilpailevat keskenään verisesti kunkin maan sisällä.
Erityisen näkyvästi Genevessä on esillä Jyväskylän yliopisto kehitysyhteistyöprojekteineen, mutta vahvasti mukana ovat myös Joensuu, Kuopio, Turun kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu. Sen sijaan mistään oululaiseen alan osaamiseen viittaavasta ei YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksessa näy jälkeäkään.