Henkivakuutusyhtiö Suomen toimitusjohtaja Eino Halonen kehuu viime vuoden tulosta erittäin hyväksi. "Olemme tulokseen erittäin tyytyväisiä. Pörssikurssit lähtivät 2003 nousuun ja vipuvaikutus toimi tällä kertaa parempaan suuntaan."
Halonen kertoo, että vuoden 2002 tuloksen edessä oli tavuviiva. Nyt vuoden 2003 tuloksen edessä on ynnä-merkki. Tulos parani satoja miljoonia euroa. Tarkemmat tuloslukunsa Suomi kertoo helmikuun puolivälissä.
Suomi-yhtiö saa kiittää nopeasta tulostoipumisestaan pörssin nousua.
Vakuutusyhtiöille sijoitussalkku on elintärkeä tuloksenteossa. Sijoitussalkku on myös riskitekijä silloin, kun kurssit syöksyvät alas, varsinkin jos osakkeilla on ylipainotus.
Vakuutusyhtiön riskinkantokykyä mitataan sen vakavaraisuudella. Suomi-yhtiön vakavaraisuus on tällä hetkellä 116. Se tarkoittaa että varoja on 16 prosenttia enemmän kuin vastuita.
Pankkiomisteisten vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus liikkuu kymmenen prosentin kieppeillä, koska niillä on puskurina pankin varat. Perinteisissä henkivakuutusyhtiöissä vakavaraisuus vaihtelee 14-16 prosentin välillä.
Fagernäsin kirje
ei ilahduttanut
Pohjolan hallituksen entinen päätoiminen hallituksen puheenjohtaja Peter Fagernäs huolestui runsas vuosi sitten Suomi-yhtiön vakavaraisuudesta ja lähetti asiasta kirjeen Suomen hallitukselle ja Vakuutusvalvontavirastolle. Suomi oli tuolloin ja on edelleenkin Pohjolan suurin omistaja. Suomi käyttää Pohjolan konttoriverkkoa henkivakuutusten myyntiin.
Halonen ei halua enää muistella kohukirjettä, mutta myöntää, että hän ei ilahtunut yllätyspostista.
"Sieltä tuli kirje. Suomen vakavaraisuus oli silloin alle kymmenen prosenttia. Se saattoi näyttää joistakin huolestuttavalta, mutta vanhassa yhtiössä kuten Suomessa todellinen vakavaraisuustilanne on aina parempi kuin se mitä näytetään. Vakuutusvalvontavirasto ei reagoinut kirjeeseen eikä vaatinut meiltä mitään selvityksiä. Se siitä kirjeestä", kuittaa Halonen.
Laki vaatii henkivakuutusyhtiöltä vähintään neljän prosentin vakavaraisuutta. Jos se menee neljän prosentin alle, yhtiön pitää esittää Vakuutusvalvontavirastolle tervehdyttämissuunnitelma.
Jos vakavaraisuus painuu 2,5 prosentin alapuolelle, silloin on kyse vakavasta kriisistä ja valvova viranomainen puuttuu välittömästi asiaan.
Skandian osakkeet
myytiin hyvään kurssiin
Lopputulema kuitenkin oli, että Fagernäs joutui jättämään paikkansa Pohjolan ykkösmiehenä vastoin tahtoaan, kun Pohjolan yhtiökokous valitsi uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi Halosen. Uusi puheenjohtaja ei ole enää päätoiminen.
Viime syksyyn saakka Suomi omisti 3,39 prosenttia ruotsalaisen vakuutusyhtiö Skandian osakkeista. Syksyllä 2003 Suomi-yhtiö katsoi, että Skandian kurssi oli noussut tarpeeksi, jotta omistuksesta voidaan vähän kerrassaan luopua ja niin tehtiin.
Skandian myyntiä vauhditti yhtiön skandaalinkäryinen julkisuuskuva. Suomi myi yhteensä 37 miljoonaa Skandian osaketta 27 kruunun keskikurssiin ja sai niistä miljardi kruunua eli noin 110 miljoonaa euroa.
Eläkevakuutuksen
epävarmuus hirvittää
Syksyllä 2002 Skandian kurssi oli ollut vain 11 kruunua. Se näkyi Suomen vakavaraisuudessa, mutta osakkeet kannatti pitää, ja myynti vuotta myöhemmin nosti vakavaraisuutta selvästi.
Hän myöntää, että suomalaisen kilpailijan Sammon suureksi kasvanut omistussiivu Skandiassa vaikutti osaltaan Suomi-yhtiön myyntihaluihin.
Pankinjohtaja Matti Louekosken johtama niin sanottu siva-työryhmä esittää, että myös sijoitusrahastot tulisivat eläkesäästämisen ja veroedun piiriin.
Louekosken työryhmä esittää, että kaikki veroedun saavat pitkäaikaissijoitukset tulisivat pääomaverotuksen piiriin, näillä näkymin myös vanhat eläkevakuutukset.