Haag Suomi on vaarassa joutua hoitamaan EU:n seuraavan rahoituskauden 2007-2013 neuvottelut ollessaan EU:n puheenjohtajana loppuvuoden 2006. Jäsenmaiden intohimot tulivat selkeästi myös valtiovarainministerien kaksipäiväisessä epävirallisessa kokouksessa Haagissa. Rahoitusneuvottelut ovat EU:n seuraavien vuosien kovin kädenvääntö.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäen mukaan Suomi on valmis hoitamaan neuvottelut, jos on pakko. Kalliomäen mukaan olisi tietysti parempi, jos neuvottelut saataisiin päätökseen hyvissä ajoin, mutta merkkejä tällaisesta ei ole.
Kysymys on EU:n varojen uusjaosta, kun uudet jäsenmaat ovat täysivaltaisina mukana neuvottelemassa rakennetukien jakamisesta ja muiden EU-politiikkalohkojen saamista varoista. Se koskee myös Suomen itäisten ja pohjoisten alueiden tuen tasoa. Suomi valmistelee parhaillaan omaa kantaansa, josta aiotaan pitää Kalliomäen mukaan sitten neuvotteluissa kiinni.
Komission esityksen mukaan EU:n menot nousisivat 1,4 prosenttiin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Nettomaksajamaiden mukaan yksi prosentti riittää. Suomi kannattaa 1,1 prosenttia.
Yhtenäinen yritysvero kaatui vastustukseen
Komission pyrkimykset yritysverotuksen yhtenäistämisestä törmäsivät ministerien selkeään vastustukseen. Komissio sai kuitenkin "juuri ja juuri" luvan valmistella hyvin rajoitetusti yritysveron pohjan laajentamista, mutta verokantoihin sillä ei ole mitään asiaa.
Keskustelua kuumensi vielä Ranskan valtiovarainministerin Nicolas Sarkozyn kanta, jonka mukaan matalaa yritysveroprosenttia noudattavilta jäsenmailta pitäisi evätä rakennetuet.
Ministerit ovat edelleen erimielisiä siitä, miten euromaiden budjettikurin takaamiseksi hyväksyttyä vakaus- ja kasvusopimusta pitäisi uudistaa tai tehostaa. Komission tekemä ehdotus sopimuksen uudistamiseksi törmäsi epävirallisessa ecofin-kokouksessa useimpien maiden vastustukseen. Sopimuksen rikkojat Saksa ja Ranska sen sijaan pitivät ehdotusta oikeansuuntaisena.
Komission ehdotuksen mukaan vaikeuksissa olevan maan taloudellinen tilanne otettaisiin paremmin huomioon rikkomusmenettelyä käynnistettäessä. Maalle annettaisiin myös enemmän aikaa budjettinsa tasapainottamiseen. "Komission paperi on käyttökelpoinen lähetekeskustelua varten", arvioi valtiovarainministeri Antti Kalliomäki.
Ministerit korostivat tiukasti sitä, että kyseessä ei ole vakaussopimuksen vesittäminen, vaan nykyisen sopimuksen vahvistamiseen. Muutoksia sopimukseen on määrä tehdä äärimmäisen vähän, jos lainkaan.
Velkaantumiseen enemmän huomiota
Vakaussopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia. Maan bruttovelka ei saa olla yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä kriteeri on käytännössä jäänyt erittäin vähälle huomiota. Tulevaisuudessa maan velkaantumiseen on tarkoitus kiinnittää enemmän huomiota.
Ehdotuksilla maan taloudellisen tilanteen tarkemmasta huomioimisesta ja pitemmästä sopeutumisajasta taloutensa tasapainoon saattamiseksi on tarkoitus sitouttaa maat paremmin vakaussopimuksen noudattamiseen.
Saksa ja Ranska rikkovat nykyistä sopimusta jo kolmantena vuonna peräkkäin. Ecofin-neuvosto ei käynnistänyt niitä vastaan rikkomismenettelyä, minkä vuoksi komissio vei neuvoston oikeuteen.
Talouskomissaari Joaquin Almudia kertoi Haagissa, ettei maita vastaan käynnistetä uusia menettelyjä ennen kuin neuvoston keskustelut komission ehdotuksesta on viety loppuun. Seuraavan kerran asiaa käsitellään marraskuussa.