Yhdessä EU-maassa tehdyn oikeustoimen pitäisi olla ilman ylimääräisiä koukeroita sovellettavissa muissa jäsenmaissa. Tämä tavoite on EU-maiden kesken tunnustettu ja hyväksytty, mutta käytännön soveltamisessa on vielä paljon tekemistä. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella loppuvuonna jatketaan työtä tällä alalla.
Suomen kauden asialistalle nousevat muun muassa puitepäätökset, joilla helpotettaisiin vankien siirtoa kotimaihinsa ja todistusaineiston siirtoa jäsenmaiden välillä.
Lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist totesi, että periaatteessa asioiden pitäisi EU-maiden kesken toimia niin, että yhdessä maassa tehty oikeustoimi olisi suoraan pantavissa täytäntöön toisessa jäsenmaassa. Näin pitäisi tapahtua ilman että sitä pitää erikseen pyytää, ja ilman että asiasta tarvitaan mitään erillistä päätöstä kohdemaassa.
-- Tämä on ideaali, mutta käytännössä on paljon ongelmia. Oikeusjärjestelmät eroavat, eikä maiden oikeusjärjestelmien välillä ole sataprosenttista luottamusta, Törnqvist sanoi esitellessään Suomen kauden asialistaa.
Vankien siirtämisestä Suomi, Ruotsi ja Itävalta tekivät yhteisen esityksen viime vuonna. Ehdotuksen tarkoitus on helpottaa tuomittujen siirtämistä kotimaahansa. Työn alla on myös ammattikieltojen vastavuoroinen tunnustaminen, joka on Belgian tekemä aloite. Tällä puitepäätökselle varmistettaisiin, että lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tekijät, joita on kielletty työskentelemästä lasten parissa, eivät pääsisi kiertämään kieltoa muissa EU-maissa.
Tampereen huippukokoukselle jatkoa
Suomella on erityinen kiinnostus oikeus- ja sisäasioiden yhteistyöhön, sillä tällä alalla jatketaan Tampereen huippukokouksen vuonna 1999 avaamaa tietä. Suomen kaudella oikeus- ja sisäministerit palaavat syyskuussa Tampereelle epäviralliseen kokoukseen. Suomen kaudella myös tarkastellaan, miten alan yhteistyössä on eri maissa edetty.
Oikeusministeri Leena Luhtanen (sd.) totesi, että vaikka oikeusalan yhteistyössä asiat ovat mutkikkaan näköisiä ja hankalasti aukeavia, on kuitenkin kysymys konkreettisista ja ihmisten arkeen liittyvistä asioista. Esimerkiksi Rooma II-asetus käsittelee sitä, minkä maan sääntöjen mukaan toimitaan, kun ratkaistavana on useampaa maata koskeva vahingonkorvausasia.
Luhtanen myönsi jopa hieman kadehtivansa ministeritoveriaan, sisäministeri Kari Rajamäkeä, jonka asialistalla on konkreettisempia asioita, kuten terrorismin vastainen taistelu ja passintarkastukset. Suuria tuloksia Luhtanen ei Suomen kaudelle luvannut, sillä asiat edistyvät tällä alalla hitaasti.
-- Puoli vuotta on valtavan lyhyt aika, ministeri sanoi.