Suomen eduskunnan edustajat EU:n tulevaisuuskonventissa, kansanedustajat Kimmo Kiljunen (sd.) ja Matti Vanhanen (kesk.) vastustavat ehdotusta, että uninonille luotaisiin presidentti-instituutio. Molemmat pelkäävät, että presidentistä tulee suurten jäsenmaiden "käsikassara".
Suomen hallituksen kanta kirjataan tänään eduskunnalle annettavaan konventtiselvitykseen. Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) suhtautuu esitykseen hyvin varauksellisesti. Hallitus kirjannee kielteisen kannan Saksan ja Ranskan tuoreeseen kompromissiesitykseen uudesta instituutiosta.
"EU ei kaipaa luonteensa vuoksi presidenttihahmoa, joka olisi kansalaisyhteiskuntien yläpuolella. Tässä ollaan rakentamassa hyvin helposti itsenäinen instituutio, joka ministerineuvoston puitteissa toimiessaan voisi kasvaa erilleen jäsenmaista", Kiljunen ennustaa.
Kiljunen näkee, että samalla ministerineuvoston asema suhteessa komissioon ja parlamenttiin vahvistuisi. "Se on hallitusten välisen rakenteen lujittamista", hän sanoo ja vannoo enemmänkin yhteisöllisyyteen, jota hänelle edustaa EU:ssa komissio ja parlamentti.
Kiljunen pitää
tärkeänä avauksena
Kiljunen pitää Saksan ja Ranskan tuoretta ehdotusta kuitenkin yhtenä tärkeänä avauksena. Hän pitää hyvänä, että kiistakumppaneina pidetyt Saksa ja Ranska ovat löytäneet yhteisymmärryksen. "Esitys on raakile, jonka kaikki taustatiedot eivät ole tiedossa."
Vanhanen pitää ehdotusta erittäin huonona pienen jäsenvaltion kannalta. "Se olisi vallan keskittämistä yhdelle henkilölle. Pelättävissä on, että pysyvä presidentti pitäisi yhteyttä vain muutamiin suuriin jäsenmaihin ja pienet maat eivät tasapuolisesti pysty vaikuttamaan häneen."
"Suuret maat ovat lyöneet suuren vaatimuksen pöytään ja se tulee olemaan hyvin vaikeata pienille maille. Jos tässä kompromissia ryhdytään hakemaan, niin toivottavasti sitä ei haettaisi Saksan tapaan", Vanhanen viittaa siihen, että ehdotus komission valintatavan siirtämisestä EU-parlamentille ratkaisi Saksan tuen presidentti-instituutiolle
Kiljunen kannattaa ehdotusta, että komission puheenjohtajan valinta annettaisiin EU-parlamentille.
Vanhanen ei taas halua parlamentarisoida komissiota ja muuttaa puheenjohtajan valintatapaa. Hän arvioi komission riippumattomuuden vaarantuvan.
Vanhanen: Tilanne
erittäin vaikea
Vanhasen mukaan, että neuvottelutilanne konventissa on erittäin vaikea. "Suomalaisten edustajien pitäisi pystyä kertomaan ensi viikolla konventissa mahdollisimman yhtenäinen kanta."
Vanhanen asettaa suuren toiveen, että hallitus esittää tänään eduskunnalle konkreettisen yhteisen kannan, johon eduskunta voi yhtyä. "Jos sanomme ei, niin meidän on aika pian varauduttava sanomaan, mikä meille voisi kelvata."
Vanhanen pitää hyvänä ajatuksena, että neuvoston työlle haetaan pitkäjänteisyyttä, joka pysyvän presidentin taka-ajatuksena on. Hän uskoo, että neuvoston työtä voidaan vahvistaa myös laatimalla EU:lle pitempiaikaisia kuin puolen vuoden ohjelmia.
Ruotsikin tukee
uutta ehdotusta?
Kiljusen mukaan konventissa on hyvin vahva näkemys pienten maiden edustajien, kansallisten parlamentaarikkojen ja EU-parlamentaarikkojen keskuudessa, ettei presidentti ole tarpeen. Hän kertoo, että Ruotsissa on myötäsukaisuutta presidentti-instituutiolle. Tanska on antanut ehdotukselle jo tuen.
Kiljunen myöntää, että ehdotus tulee tärkeiltä mailta. "Sinänsä se ei ole johtamassa siihen, et tä konventin tämän purematta nielisi."
Antola arvioi
ajan loppuvan
Professori Esko Antola on toista mieltä. "Asian etenemistä ei voida enää pysäyttää. Puheenjohtajuutta on jollakin tavalla uudistettava ja muita konkreettisia ehdotuksia ei ole tehty."
Hänen mielestään pienillä mailla pitäisi olla oma vaihtoehtomalli esimerkiksi ryhmäpuheenjohtajasta. "Mutta valitettavasti aika alkaa olla loppumassa."
Antola epäilee, miten presidentin virka lisäisi laajentuvassa EU:ssa tehokkuutta. Samalla hän on huolissaan komission asemasta.
EU:n perustuslakia työstävässä konventissa on ensi maanantaina ja tiistaina lähetekeskustelu toimielinten uudistuksista.