Suomi varautuu uuden puolustusselonteon mukaisesti lähivuosina mittaviin hankintoihin, kansainvälisen yhteistyön syventämiseen ja sodanajan joukkojen määrän kasvattamiseen. Selonteon sisältö on pitkälti sitä, mikä on ollut ennakoitavissa. Puolustusvoimat on lähivuosina merkittävän kehittämisen kohteena.
Valtioneuvoston torstaina hyväksymä selonteko on ottanut huomioon sen, että sotilaallinen tilanne on muuttunut ja että jännitteet Itämerellä ovat kasvaneet.
Suuri yllätys ei siten ole, että puolustusselonteko rakentuu sen uhkakuvan ympärille, että geostrateginen tilanne on muuttunut ja että perinteisen sodan mahdollisuus on taas todellisuutta. Venäjää ei silti pidetä suorana uhkana, vaikka sillä on halutessaan kyky uhata Suomea.
Selontekoa on valmisteltu yksissä tuumin parlamentaarisen seurantaryhmän kanssa, joten eduskuntakäsittelyn pitäisi sujua hyvin. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) vakuutti, että kenraalien kanssa ei ollut erimielisyyksiä, toisin kuin julkisuudessa on väitetty.
Painopisteenä on Maavoimien kehittäminen, erityisesti välittömän valmiuden joukoissa. Niinistö sai myös vaalimansa toiveen läpi. Sodanajan joukkojen määrää esitetään nostettavaksi nykyisestä 230 000 sotilaasta 280 000:een.
Merkittävää on, että Puolustusvoimat on saamassa lisäresursseja pitkän säästökuurin jälkeen. Niinistö otti tästä kunniaa kehumalla, että hallituksessa puhaltavat nyt uudet tuulet aikaisempiin verrattuna. Uusia tuulia puhaltaa toki muutenkin, etenkin idästä.
Viime vuonna materiaali-investointeihin lisättiin jo 50 miljoonaa euroa ja tänä vuonna 80 miljoonaa euroa. Summaa on tarkoitus nostaa asteittain 150 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Puolustusvalmiuden ylläpitämiseksi esitetään 55 miljoonaa euroa ensi vuodesta alkaen.
Ensi vuosikymmenellä sen sijaan on edessä sotilaallisen puolustuksen kannalta tärkeät miljardiluokan hankinnat. Meri- ja ilmavoimille on tarkoitus hankkia uusia aluksia ja hävittäjiä, koska vanhat alkavat tulla käyttöikänsä päähän.
Merivoimien hankintojen hinnaksi on arvioitu 1,2 miljardia euroa. Hävittäjähankinnat ovat merkittävästi suuremmat, arviolta 7–10 miljardia euroa. Näillä pitäisi sitten pärjätä pitkälle 2050- ja 2060-luvuille.
Rahoituspäätökset on tarkoitus tehdä osana julkista taloutta, mutta vasta seuraavassa hallituksessa.
Selonteon keskeinen viesti on, että Suomi pitämällä huolen omasta puolustuksestaan lisää myös lähialueiden vakautta. Tämä tarjoaa hyvät lähtökohdat yhteistyön syventämiselle kumppanimaiden kuten Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa. Ruotsin kanssa tehtävällä yhteistyöllä vain taivas on rajana.
Suomi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta järjestelmiä kehitetään siltä pohjalta, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle eli Nato-jäsenyydelle on ovi auki.
EU:n turvallisuustakeita puolestaan palvelee erityisesti korostus, jonka mukaan pitää olla kykyjä kansainvälisen avun antamiseen, mutta myös vastaanottamiseen.