Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut sairaanhoitopiireille ohjeet varautumisesta mahdollisiin isorokkorokotuksiin. Sairaanhoitopiirejä kehotetaan nimeämään pieni joukko terveydenhuollon työntekijöitä, jotka tarpeen vaatiessa rokotettaisiin ensimmäisessä vaiheessa perusvalmiuden luomiseksi.
Pienissä sairaanhoitopiireissä rokotettaisiin ensi vaiheessa 20 henkilöä ja isommissa 80-100. Joukkoon kuuluisi ennalta nimettyjen lääkäreiden ja hoitajien lisäksi myös pelastustoimen henkilöstöä. Rokotukset olisivat vapaaehtoisia.
Ministeriön mukaan biologisiin uhkiin varautumista on nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa tehostettava. Isorokkoviruksen tahallisen levittämisen todennäköisyyttä pidetään kuitenkin erittäin pienenä. Jos rokotus pantaisiin toimeen, määräyksen antaisi sosiaali- ja terveysministeriö, ja Kansanterveyslaitos huolehtisi kampanjan ohjauksesta ja rokotteiden jakamisesta.
Kansanterveyslaitos on toimittanut sairaanhoitopiireihin myös opetusvideon isorokosta ja rokottamisesta. "Pieni joukko tutustuu videoon etukäteen, mutta laajemmalle joukolle se ajetaan vasta, jos Suomessa päätetään ryhtyä johonkin", Oysin infektiolääkäri Pekka Kujala kertoi.
Kansanterveyslaitoksella on varastossa riittävä määrä vanhoja rokotteita kaikkien suomalaisten suojaamiseksi isorokkoa vastaan. Ne on tutkittu ja todettu käyttökelpoisiksi. Erikoistutkija Irja Davidkin kertoi, että Kansanterveyslaitos on hiljattain myös rokottanut parikymmentä vapaaehtoista henkilöä immuuniplasman keräämiseksi rokotteen vaarallisten sivuvaikutusten varalle.
Koerokotuksia immuuniplasman keräämiseksi on tehty monissa maissa. Markkinoilla oli aiemmin lääkettä, joka oli valmistettu rokotettujen ihmisten plasmasta, mutta kun isorokkorokotukset loppuivat koko maailmassa 1980-luvulla, lääkettä sivuoireisiin ei voitu enää valmistaa.
Kaikki rokoteampullit pysyvät toistaiseksi Kansanterveyslaitoksen varastoissa.
Suomessa hyvä valmius
Ohjeiden ja opetusvideon toimittaminen sairaanhoitopiireihin ei Irja Davidkinin mukaan merkitse valmistautumista joukkorokotuksiin. "Kyseessä on normaali menettely terveydenhuollon henkilökunnan valmentamiseksi minkä tahansa uhkan varalle", Davidkin korosti.
Pekka Kujalan mukaan Suomessa on tarvittaessa hyvä valmius koko kansan nopeaan suojaamiseen lyhyellä varoitusajalla. Kokemuksia on vuodelta 1985, jolloin kansa nielaisi poliorokotteen sokeripalan mukana.
Isorokkorokotetta ei voi syöttää sokeripalassa eikä antaa tavallisena ruiskeena. Se pistellään ihon alle useina pieninä pistoina.
Kujalan mukaan isorokkoa on helppo todeta, vaikka suurin osa lääkäreistä ei ole koskaan nähnyt sitä. "Paremmin sen erottaa kuin muut taudit, joita lääkärit eivät ole ennen nähneet. Se eroaa muista rokoista merkittävästi."
Taudin tarttuvuudesta nykyoloissa ei ole tietoa. "Se tarttuu huonommin kuin tuhka- ja vesirokko, mutta se on vaarallisempi", Pekka Kujala sanoi.
Rokottamattoman väestön keskuudessa isorokko voi aiheuttaa laajaa kuolleisuutta. "Virusta oli aikoinaan kahta eri tyyppiä, joista toinen tappoi jopa 30 prosenttia tartunnan saaneista, mutta toinen ehkä vain 1-2 prosenttia", erikoistutkija Irja Davidkin kertoi.
Riskiryhmät selvitetään
Isorokkorokotus ei ole riskitön. Tutkimusten mukaan miljoonasta rokotetusta ihmisestä parikymmentä sairastuu vakavasti ja 1-2 voi kuolla. Parin päivän lievä kuumeilu on vaaratonta ja ohimenevää.
Riskiryhmiin kuuluvat ihoallergiaa potevat sekä potilaat, joiden vastustuskyky on heikentynyt elinsiirron tai sairauden vuoksi. Kansanterveyslaitos laatii parhaillaan ohjeita vasta-aiheista, jotka voivat estää mahdollisen isorokkorokotuksen. Yhdysvalloissa sitä ei suositella esimerkiksi raskaana oleville naisille ja alle vuoden ikäisille vauvoille
Pohjoismaissa terveysviranomaisilla on yhteinen suunnitelma toimenpiteistä mahdollisen isorokkoepidemian varalle. Sen mukaan joukkorokotuksia harkitaan, jos yhdestä pohjoismaasta löytyy varmistettu isorokkotapaus, mutta muualta Euroopasta löytyneet yksittäiset tartunnat eivät johtaisi joukkorokotuksiin.
Suomessa viimeinen isorokkoepidemia todettiin Kainuussa vuonna 1936, jolloin 38 ihmistä sairastui ja muutamia kuoli. Viimeinen yksittäinen varma isorokkotapaus todettiin 1941.
Pikkulasten isorokkorokotukset lopetettiin Suomessa 1970-luvun lopussa. Viimeksi rokotettiin asevelvollisia vuonna 1979.
Osa vanhojen rokotusten antamasta suojasta voi säilyä jopa parikymmentä vuotta. Irja Davidkinin mukaan mahdollinen tauti ei silloin olisi yhtä paha kuin rokottamattomassa väestössä.
