Suomi välttää jälleen EU-komission tiukan talousohjauksen. Komissio kiittelee tänään antamassaan päätöksessä Suomen rakenteellisia uudistuksia, joiden odotetaan lisäävän tuottavuutta ja työvoiman saatavuutta.
Suomi on toistuvasti rikkonut EU:n velkasääntöä, mutta välttänyt täpärästi talousohjauksen. Julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta on huidellut yli 60 prosentissa, eikä velkasuhteen odoteta lähivuosina kääntyvän.
Komissio uskoo Suomen selityksen siitä, että rakenteelliset uudistukset näkyvät taloudessa viiveellä. Rakenteelliset uudistukset, jotka lisäävät tuottavuutta ja työvoiman saatavuutta, ovat komission mielestä paikallaan ja valavat uskoa siihen, että tasapaino paranisi myöhemmin. Komissio mainitsee erikseen kilpailukykysopimuksen, eläkeuudistuksen ja investoinnit.
Komissio patistaa jäsenmaita jatkamaan investointeja ja rakenteellisia uudistuksia. Suomea komissio kehottaa lisäämään työllisyyttä parantamalla muun muassa maahanmuuttajien työllistymistä.
Valtiovarainministeri Orpo helpottunut
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo olevansa helpottunut EU-komission tämänpäiväisestä ilmoituksesta lopettaa Suomen talouden erityistarkkailu.
Orpo kertoi ennen euroministerien kokousta Brysselissä, että osasi odottaa päätöstä, koska Suomi on käynyt komission kanssa tiivistä keskustelua ja tehnyt päätöksiä rakenteellisista uudistuksista.
Komissio kertoi tänään, ettei ryhdy toimiin, vaikka Suomi rikkoo EU:n velkasääntöä. Suomen julkinen velka on viime vuosina ylittänyt yhdessä sovitun rajan, 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Orpon mukaan minkään näköistä syytä löysätä otetta ei kuitenkaan ole, vaikka Suomi ei joutunutkaan komission ohjaukseen. Rakenteellisia uudistuksia ja tiukkaa finanssipolitiikkaa pitää jatkaa.
- Sitä kautta pääsemme kestävään kasvuun, ja siihen meillä on matkaa vielä, Orpo sanoo.
Komissio kiittelee päätöksessään Suomen rakenteellisia uudistuksia, joiden odotetaan lisäävän tuottavuutta ja työvoiman saatavuutta.
- Me olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta nyt jos joskus pitää tiukasti jatkaa työtä, Orpo sanoo.
Korkman: Suomen ongelmat eivät takanapäin
Talousasiantuntija Sixten Korkman sanoo, että Suomen talouden pidemmän aikavälin ongelmat ovat yhä olemassa ja niihin tarvitaan uusia ratkaisuja, vaikka Suomi nyt välttääkin tiukemman talousohjauksen.
Korkmanin mukaan EU-komissio on pehmentänyt yleisemminkin linjaansa vakaus- ja kasvusopimuksen soveltamisessa poliittisista syistä, ja Suomea koskeva ratkaisu sopii tähän linjaan.
On kuitenkin Suomen ja suomalaisten oma etu, että liialliseen velkaantumiseen ja talouden kestävyysongelmiin puututaan, Korkman sanoo.
Kroatia ja Portugali pääsevät pälkähästä
Talousohjauksessa on ollut tähän asti kuusi maata: Ranska, Kroatia, Portugali, Kreikka, Espanja ja Britannia. Komissio kertoi maanantaina, että Kroatia ja Portugali pääsevät menettelystä pois.
Tarkkailussa olevien valtioiden määrä on pudonnut viime vuosina nopeasti. Vielä kuusi vuotta sitten menettelyssä oli 24 jäsenmaata.
Liiallisen alijäämän menettely tarkoittaa sitä, että komissio ottaa maan talouden tiukempaan seurantaan ja haluaa neuvotella maan taloudenpidosta. Jos maa sivuuttaa ohjeet kokonaan, voi seurauksena olla sakkoja. Kynnys tähän on kuitenkin todella korkea, eikä sakkoja ole koskaan annettu.
EU:n perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa on asetettu kaksi taloustavoitetta.
Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää 60:tä prosenttia tai sen on lähestyttävä tavoitetta. Toisena sääntönä on, että julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia.
Jälkimmäinen tavoite ei tuota Suomelle ongelmia, sillä alijäämä painui viime vuonna alle kolmen prosentin.