Suomen viranomaiset varautuvat sikainfluenssan leviämiseen maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. Ylijohtaja Juhani Eskola Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) pitää pandemiaa täysin mahdollisena.
"Kyseessä on uudentyyppinen virus, jota vastaan väestöllä ei ole suojaa ja joka pystyy leviämään ihmisestä toiseen", Eskola perustelee.
H1N1-tyyppinen virus sisältää komponentteja sian, linnun ja ihmisen influenssaviruksista. Vielä ei ole varmaa tietoa siitä, kuinka helposti tauti tarttuu ja kuinka suuri osa sairastuneista kuolee.
Sikainfluenssa näyttää kausi-influenssa ärhäkämmältä mutta lintuinfluenssaa lievemmältä. Lintuinfluenssaan sairastuneista noin 60 prosenttia on kuollut.
"Sikainfluenssassa kuolleisuus jää paljon tätä alhaisemmaksi, mutta todennäköisesti se on suurempi kuin tavallisessa kausi-influenssassa, jossa se on alle prosentin luokkaa", arvioi professori Ville Valtonen Hyksin infektioklinikasta.
Jos tauti leviäisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, arviolta kolmasosa suomalaisista sairastuisi. Normaali kausi-influenssa kaataa noin 5-10 prosenttia väestöstä.
Suomessa hyvä valmiusvarasto
Viruslääkkeet Tamiflu ja Relenza näyttävät purevan H1N1-sikainfluenssaan. Valtion varmuusvarastoon on hankittu pandemian varalle 1,3 miljoonaa kuuria Tamifluta ja 100 000 kuuria Relenzaa. Lisäksi tarvitaan antibiootteja.
"Suomessa on hyvä valmiusvarasto. Uskon, että lääkkeet riittävät kaikille", sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tapani Melkas vakuuttaa.
Osa väestöstä sairastuisi lievästi eikä tarvitsisi hoitoa. Lääkehoito pitäisi aloittaa kolmen vuorokauden kuluessa. Pahimmillaan pandemiaan menehtyisi tuhansia suomalaisia.
Rokotetta tautia vastaan ei vielä ole, mutta se pyritään kehittämään nopeasti. Lintuinfluenssan varalle Suomeenkin hankitusta mallirokotteesta ei ole hyötyä sikainfluenssan torjunnassa.
Myöskään tavallinen kausi-influenssarokote ei välttämättä ehkäise tautia tai lievennä sen oireita.
"Uuden rokotteen kehittäminen on kuukausien prosessi, eikä se ehdi taudin ensimmäiseen aaltoon", muistuttaa Oysin osastonylilääkäri Hannu Syrjälä.
Suomessa riittää hengityssuojaimia terveydenhuoltohenkilöstölle, mutta niiden tehosta on ristiriitaista tietoa.
Hannu Syrjälä pitää mielenkiintoisena sitä, että kaikki Yhdysvalloissa ja Kanadassa varmistetut tapaukset ovat olleet lieviä ja kuolemia on raportoitu toistaiseksi vain Meksikosta.
Yhdysvalloissa on varmistettu 20 ja Kanadassa neljä tapausta, ja näistä potilasta vain yksi on käynyt sairaalassa oireiden takia.
Meksikossa saasteet, köyhyys ja puutteellinen terveydenhuolto lisäävät infektiokuolemia muutenkin.
Syrjälä kaipaa lisätietoa siitä, monellako Meksikossa sairastuneista ja kuolleista on todella ollut sikainfluenssa.
Sairastuneissa on ollut normaalia enemmän työikäisiä. Vielä ei tiedetä, miksi. Tavallinen kausi-influenssa iskee erityisesti vanhuksiin ja pieniin lapsiin.
Oysissa varaudutaan pandemiaan
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 2006 kansallisen pandemian varautumissuunnitelman, ja kaikilla sairaanhoitopiireillä on oma suunnitelmansa.
"Olemme varuillamme ja päivitämme suunnitelmaamme", Syrjälä sanoo.
Hän vakuuttaa, että Oysin valmius on kunnossa.
Sikainfluenssa muistuttaa tavallista influenssaa hengitystieoireineen ja kuumeineen. Lisäksi voi ilmetä ripulia ja oksentelua. Osalle voi tulla vaikea keuhkokuume. Itämisaika on 2-5 vuorokautta.
"Siinä ajassa ehtii tulla Meksikosta Suomeen, ja tauti voi puhjeta vasta täällä. Yksittäinen matkailijakin voi levittää taudin perheeseen ja työkavereihin, ja siitä se lähtee", Valtonen sanoo.
Kokonaiskuva tilanteesta saadaan parissa-kolmessa viikossa.