Euroopan unionin komission kasvulle on asetettava rajat, pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) korostaa. Hän ennustaa, että tulevaisuudessa siirrytään pienempään komissioon.
Suomi kannattaa perustuslakineuvotteluissa virallisesti komissiota, jossa on yksi jäsen jokaisesta jäsenmaasta. Hallituksen EU-ministerivaliokunta pohjusti kuitenkin keskiviikkona, ettei tavoitteesta pidetä kiinni loppuun asti.
Hallitus hyväksyy pienemmän komission, jos ministerineuvoston äänestyssäännöistä, miten unioni tekee määräenemmistöpäätöksiä, saavutetaan Suomelle hyväksyttävä ratkaisu.
Suomi hyväksyy pienemmän komission, jossa jäsenyys perustuu tasapuoliseen vuorotteluun.
Komissaarien salkut
kapenevat entisestään
Vanhasen mukaan perustuslakiin on kirjattava vuosiluku, josta eteenpäin jokaisella jäsenvaltiolla ei voi olla enää omaa komissaaria. Hän viittasi siihen tilanteeseen kun EU:ssa on esimerkiksi 30 jäsenmaata.
"Salkut kapenevat melko kapeiksi. Jo nyt kun siirrytään 25 jäsenen komissioon, niin monet salkut joudutaan puolittamaan", Vanhanen sanoi keskiviikkona lähtiessään Brysseliin.
Komission kokoonpanon tarkistamisesta on sovittava Vanhasen mukaan jo tässä vaiheessa, koska unionin edelleen laajentuessa siitä on entistä vaikeampi päästä sopuun.
Syksyllä nimitettävässä komissiossa on vielä kaikilla jäsenmailla oma komissaari. Nizzan huippukokouksessa sovittiin, että komissiota pienennetään ja otetaan käyttöön kierrätys, kun unioni laajenee 27-jäseniseksi. Tämä on perustuslakineuvotteluissa pienten maiden toimesta riitautettu.
Hyvinvointipalvelujen
turvaaminen vaikeinta
Vanhasen mukaan vaikeinta perustuslakineuvotteluissa on ollut ajaa läpi tavoitetta, että hyvinvointipalveluihin vaikuttavista kauppasopimuksista pitää päättää yksimielisesti. Hän oli luottavainen, että siitä syntyy Suomea tyydyttävä ratkaisu.
Hyvinvointipalveluista muotoillaan todennäköisesti Ruotsin esittämä poikkeuslauseke. Jos jokin jäsenmaa tulkitsee kauppapoliittisen päätöksen uhkaavan koulutuksen tai terveydenhuollon rakenteita tai rahoitusta, voi se vedota poikkeukseen ja perustella, miksi se näkee hyvinvointipalvelujensa olevan vaarassa.
Pohjoiset alueet
saavat turvan
Uuteen perustuslakiin sisällytetään Suomen liittymissopimuksessa oleva määräys, jolla tunnustetaan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden pysyvä erityisasema.
Vanhasen mukaan määräys on tärkeätä aluepolitiikan kehittämisen kannalta harvaan asutuilla alueilla. Hän muistutti, että se ei takaa automaattisesti rahaa näiden alueiden kehittämiselle, vaan antaa erityistuelle oikeudelliselle pohjan.