Suomi on valmis lähettämään Afganistanin rauhanturvaoperaation ensimmäiseen vaiheeseen enintään noin 50 rauhanturvajaa.
Asiaa käsiteltiin perjantaina tasavallan presidentin johtamassa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliitisen valiokunnan kokouksessa perjantaina.
Rauhanturvaajien lähettäminen vaatii eduskunnan hyväksynnän. Asiasta informoitiin eduskunnan ulkoasianvaliokuntaa heti perjantaina iltapäivällä, mutta lopulliset päätökset tehdään vasta ensi vuoden alussa, kun eduskunta saa asiasta valtioneuvostolta selonteon.
Eduskunta kokoontuu poikkeuksellisesti käsittelemään asiaa heti tammikuussa. Jos selonteko saadaan ajoissa, pidetään ylimääräinen täysistunto keskiviikkona 9. tammikuuta, jolloin selonteko lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan mietintöä varten. Päätös voidaan silloin tehdä jo torstaina 10. tammikuuta.
Eduskunta olisi alkuperäisen aikataulun mukaan ollut tauolla helmikuun alkuun asti, mutta puhemies voi kutsua kansanedustajat koolle muutenkin jos tarve vaatii.
ISAF-nimellä kulkeva rauhanturvaoperaatio (International Security Alliance Force) sai YK:n turvallisuusneuvoston mandaatin torstaina. Johtovaltio Britannia on pyytänyt Suomelta siviiliyhteistyöhön erikoistunutta CIMIC-osastoa.
Suomi on valmis lähettämään ISAF:iin noin 40 hengen CIMIC-osaston ja 5–10 hengen yhteysupseeriryhmän. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat erikoistuneet CIMIC-työhön myös Balkanilla.
Myös Ruotsi on lähdössä mukaan. Se on päättänyt lähettää Afganistaniin pienen tiedusteluyksikön.
Suomi valmistautuu lähettämään yksittäisiä upseereja ISAF-operaation valmistelutehtäviin. Suomi asettaa YK:n pyynnöstä upseerin ehdolle sotilasneuvonantajan tehtävään Afganistanin erityisoperaatioon ja osallistuu myös YK:n siviilikriisihallintaoperaatioon UNAMA:aan.
Afganistaniin valmistellaan kolmea eri tehtävää; kaksi sotilaallista rauhanturvatehtävää, jotka ovat siirtymävaihe ja jatkovaihe sekä yksi siviilivaihe. Jatkovaihe alkaa keväällä. Suomen mahdollinen osallistuminen siihen päätetään myöhemmin.
Afganistanin operaatio oli esillä viikonloppuna myös EU:n Laekenin huippukokouksessa. Kaikki EU-maat ilmoittivat silloin olevansa valmiita tarvittaessa lähettämään rauhanturvajoukkojaan, mutta johtovaltio Britannia päättää keneltä se apua pyytää.
