Suomen hallitus kannattaa alueellisten maihinnousukeskusten selvittämistä. Välimereltä pelastettujen siirtolaisten auttaminen niin sanotuissa käsittelykeskuksissa on esillä torstain EU-huippukokouksessa.
Ratkaisuja tarvitaan, koska Italia on kieltäytynyt vastaanottamasta pelastusaluksia, jotka kuljettavat siirtolaisia.
Vielä on epäselvää, mitä alueellinen järjestely tarkoittaisi ja perustettaisiinko mahdolliset keskukset EU:n sisä- vai ulkopuolelle.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on ilmaissut olevansa valmis auttamaan selvityksessä. Järjestön mukanaoloa on pidetty tärkeänä, jotta ihmisoikeudet turvataan.
Komissiosta kerrotaan, että uudesta järjestelystä on ollut esillä kolme vaihtoehtoa, joista kaksi on vielä harkinnassa.
Ensimmäinen vaihtoehto on alueellinen järjestely Pohjois-Afrikassa, jonka myötä mereltä pelastetut vietäisiin Pohjois-Afrikkaan. Turvapaikkaa tarvitsevat ohjattaisiin Eurooppaan, ja taloudellisin syin liikkeellä olevia kannustettaisiin palaamaan.
Toisena vaihtoehtona on komission mukaan EU-maiden alueellinen yhteistyö. Siihen kuuluisi myös suunnitelma Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin sekä turvapaikkavirasto Eason vahvistamisesta.
Kolmantena vaihtoehtona esillä on ollut Tanskan ja Itävallan ajama idea palautuskeskuksista EU:n ulkopuolella. Komission tiedottajan mukaan tämä vaihtoehto on kuitenkin suljettu pois.
Sipilä: Suomi suhtautuu uteliaasti
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) uskoo, että torstaina alkavassa EU-huippukokouksessa päätetään jatkaa niin sanottujen maihinnousukeskusten valmistelua yhdessä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa. Sipilän mukaan Suomi suhtautuu uteliaasti EU:ssa kaavailtuihin keskuksiin, joihin voitaisiin koota Välimerestä pelastettuja siirtolaisia.
- Tässä on yksityiskohdat täysin auki, tämä on vielä aika ylätasolla oleva ehdotus, Sipilä sanoi eduskunnassa, jossa hän oli suuren valiokunnan kuultavana huippukokouksesta.
Auki on muun muassa se, mihin maihinnousukeskuksia perustettaisiin. Keskus voisi sijaita joko EU:n sisä- tai ulkopuolella.
- Jos se on EU:n ulkopuolella, se tietenkin ehkäisisi sitä, että ei tarvitsisi lähteä ollenkaan tuolle vaaralliselle merireitille, Sipilä sanoi.
Maihinnousukeskuksissa voitaisiin mahdollisesti seuloa, ketkä mereltä pelastetuista ovat oikeutettuja turvapaikkaan. Sipilän mukaan Välimeren yli vaarallisia reittejä pitkin tulleista alle 10 prosenttia on saanut turvapaikan vuoden 2015 jälkeen.
Avoin kysymys on myös se, mihin maahan turvapaikkaan oikeutetut ohjattaisiin. Sipilän mielestä EU-maat voisivat ottaa kansainvälistä suojelua tarvitsevia ihmisiä suoraan maihinnousukeskuksista kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. EU-maat ottavat kiintiöpakolaisia vapaaehtoispohjalta.
- Jos tähän järjestelyyn mennään, se tarkoittaisi, että useampi maa nostaisi kiintiötään, että tämä toimisi käytännössä. Itse lähden siitä, että se olisi tässä toimivin järjestely.
Ministerit linjasivat tiistaina
Italiassa ja Kreikassa on jo nyt keskuksia, joissa siirtolaiset tunnistetaan, rekisteröidään ja heiltä otetaan sormenjäljet.
Italia puolestaan on tehnyt Libyan kanssa sopimuksen, jonka myötä Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia palautetaan mereltä aiempaa tehokkaammin takaisin Libyaan.
EU-asioista vastaavat ministerit linjasivat tiistaina, että Suomi kannattaa eurooppalaista koordinoitua ratkaisua muuttoliikkeen hallintaan. Osana kokonaisuutta Suomi kannattaa "alueellisten maihinnousukeskusten mahdollisuuksien tutkimista".
- Lähtökohtana tulee olla ihmisoikeuksien täysimääräinen turvaaminen ja kunnioittaminen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti, tiedotteessa todetaan.