Ongelmanratkaisukyky on ominaisuus, joka aiotaan ottaa käyttöön Suomen brändissä. Se ei kuitenkaan riitä, vaan pitäisi löytyä myös aitoa kiinnostusta kansainvälisiin kysymyksiin.
Missä ongelma, siellä on tulevaisuudessa suomalainen. Tähän voi tiivistää työtään hioneen Suomen maabrändityöryhmän vision suomalaisten kansainvälisestä roolista tulevaisuudessa.
Nokian hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan johdolla istuneen brändityöryhmän raportti luovutettiin viime viikolla ulkoministeri Alexander Stubbille (kok.).
Brändityöryhmällä on vakaa usko suomalaisten ratkaisukeskeiseen kykyyn suhtautua ongelmiin niin, että siitä on kansainväliseksi tuotteeksi. Nobel-palkitun presidentti Martti Ahtisaaren työ konfliktien ratkaisun parissa toimii tästä hyvänä esimerkkinä. Pelkkä ominaisuus ei kuitenkaan riitä, vaan pitäisi myös löytyä aitoa kiinnostusta kansainvälisiin kysymyksiin ja konflikteihin, jotka odottavat ratkaisuaan.
Suomalaista ongelmanratkaisutaitoa brändityöryhmä tarjoaa myös vesipulaan ja koulutukseen liittyvien ongelmien selvittämisessä.
Työryhmä on listannut ratkaisukeskeisyyden ohella suomalaisten vahvuuksiksi yhteiskunnan toimivuuden, luonnon ja koulutuksen. Näillä eväillä Suomella uskotaan olevan mahdollisuus nostaa kansainvälistä profiiliaan.
Hieman arkiset ja itsestään selviltä kuulostavat asiat ovat arkikauraa, johon suomalaisten on helppo yhtyä. On totta, että suomalainen yhteiskunta on kohtuullisen toimiva, suomalaisten luontosuhde on edelleen vahva ja peruskoulu kansainvälistä huippua.
Mitään uutta ja mullistavaa, saati nerokasta peräti kaksi vuotta viisasten kiveä hautonut valtuuskunta ei silti pysty esittämään. Toisaalta brändin aineksia ei voi vetää hatusta, vaan sen on oltava uskottava ja perustuttava todellisuuteen. Juuri siinä on hyvän brändin salaisuus.
Loistavasta ideasta huolimatta brändityöryhmän konkreettisia ehdotuksia leimaa konservatiivisuus. Herää kysymys, kenelle työ on suunnattu. Siinä on annettu ja osoitettu tehtäviä suomalaisille, mutta tässä tapauksessa brändin tarkoitus on toimia lähinnä ulkomailla. Suomalaisille itselleen ei tarvitse vakuuttaa, että infrastruktuurin on toimittava, vedet puhdistettava ja lapset koulutettava.
On hyvä, että oikeanlaista brändiä vaalitaan, mutta tärkeintä brändityössä on saavuttaa hyvän maineen ja mielikuvan avulla tulosta kansainvälisessä yhteydessä. Tavoitteena on, että Suomi olisi brändinä niin houkutteleva ja vetovoimainen maa, että jo pelkkä Suomen nimen mainitseminen saa toimintaa aikaan. Silloin brändi tekee tehtävänsä.
Kansainvälisissä mittauksissa Suomella on myönteinen imago, vaikka Suomi tunnetaan huonosti. Itse asiassa, kiinnostus Suomea kohtaan on muualla vähäistäkin vaatimattomampi eli välinpitämätön. Sekin voi toimia brändin pohjana eli miten tuotteistaa maa, josta kukaan ei ole kuullutkaan.
Turhaan vaatimattomuuteen ei ole syytä, mutta pelkkä hyvien asioiden listaus ei riitä. Raportti ei ratkaisee mitään, vaan se, miten esitykset kumpuavat käytännön teoiksi.