Suomessa kreikkalaiskomissaari Stavros Dimasin syytökset "hukatuista" uimarannoista kaikuvat kirjaimellisesti tyhjille tai ainakin puolityhjille rannoille.
Suomesta on komission laskelmien mukaan kadonnut 171 uimarantaa vuosina 1996-2004. Koko EU:sta on hävitetty Brysselin rätinkien perusteella noin 7 000 uimarantaa.
"EU:n uimavesidirektiivin ansiosta miljoonat uimarit voivat nauttia puhtaasta uimavedestä kesäkuukausina. Sen vuoksi olen huolestunut siitä, etteivät eräät jäsenvaltiot enää sovella direktiivin mukaisia valvontatoimenpiteitä tuhansilla uimarannoilla ympäri EU:ta. Pilaantuneiden uimarantojen puhdistamisen laiminlyönti on vastoin uimavesidirektiivin kirjainta ja henkeä", sanoo ympäristöasioista vastaava komissaari Dimas.
Komission mukaan maat ovat poistaneet uimarantoja virallisten uimarantojen luetteloista välttääkseen uimavesien puhtauden valvonnan ja likaisten rantojen puhdistuksen.
Pieni kävijämäärä syynä listan karsimiseen
Erikoissuunnittelija Outi Zacheus Kansanterveyslaitokselta kertoo, että kaikki 171 rantaa on poistettu komissiolle toimitettavasta luettelosta vähäisen kävijämäärän takia. "Olen käynyt läpi nämä kaikki 171 uimarantaa ja veden laatu ei ole ollut yhdessäkään poistamisen syy", Zacheus vakuuttaa.
"Suomessa EU-uimarannaksi katsotaan sellainen ranta, jossa kauniina kesäpäivänä käy vähintään 100 uimaria. Alun alkaen kunnat ovat ottaneet mukaan pieniä rantoja, mutta koska meillä ei esimerkiksi myydä lippuja uimarannoille, joten kävijämääriä on vaikea arvioida. Nyt niitä pikkuhiljaa on pudoteltu pois", Zacheus kertoo.
EU:n uimarantadirektiivi vaatii raportoimaan kaikista niistä uimapaikoista, joissa käy " säännöllisesti huomattavan paljon" ihmisiä. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö määritteli huomattava paljouden rajaksi 100 ihmistä jo EU-jäsenyyden alussa.
Ilman valvontaa pieniä rantoja ei ole jätetty. Niitä valvotaan kansallisilla kriteereillä, jotka ovat Zacheuksen mukaan tiukempia kuin EU:n vaatimukset.
"Komissiohan on huolissaan siitä, että peitellään uimaveden laatuun liittyviä ongelmia, mutta se ei meillä päde. Meillä on osittain tiukemmat kriteerit kuin EU vaatii. Esimerkiksi sinilevää on seurattu pitkään, EU:ssa sinileviä pitää valvoa vasta maaliskuussa voimaan tulleen direktiivin perusteella."
Zacheuksen mukaan uimarantadirektiivi soveltuu paremmin Etelä- ja Keski-Euroopan tungokseen asti täynnä oleville rannoille. Suomen rannat kun tunnetusti eivät ole mikään turistivaltti, ainakaan uimismielessä.
"Turismi, joka kasvattaa väkimäärää Etelä-Euroopan rannoilla, ei meillä lisää. En ole nähnyt, että turistit rynnistäisivät Suomen uimarannoille, varsinkin kun kesäkuussakin saattaa olla vielä tosi kylmää", Zacheus naureskelee.
Kaksi kuukautta
aikaa vastata
Suomella on kaksi kuukautta aikaa vastata komission uhkailuun ja perustella, miksi rannat on poistettu EU:n luetteloista. Sitä varten Zacheus on kerännyt tiedot väitetyistä kadonneista rannoista sekä muita perusteluita päälle.
"Meillä on hirveästi vettä, meillä on jokamiehen oikeudet, meillä on kesämökkejä puoli miljoonaa eli on muitakin mahdollisuuksia käydä uimassa kuin nämä EU-uimarannat. Tämä on sellainen asia joka pitää aina selittää uudestaan ja uudestaan. Se ei aina välttämättä avaudu sellaiselle henkilölle, joka on tuolla Keski-Euroopassa ja painiskelee siellä vähän erilaisten olosuhteiden kanssa", Zacheus sanoo.
Suomen lisäksi syytettyjen penkille ovat joutumassa Belgia, Tanska, Ranska, Saksa, Kreikka, Italia, Alankomaat, Portugali, Espanja ja Ruotsi.
Komissaari Dimasin kotimaassa Kreikassa EU-tilastoista on hävitetty yli tuhat uimarantaa vuosina 1991-2004. Kreikan tai muiden syntilistalle joutuneiden maiden vilpillisyyttä tai vilpittömyyttä Zacheus ei halua kommentoida.
