Suomi ei voi hyväksyä Britannian maanantaina tekemää esitystä EU:n rahoituskehyksiksi maaseudun kehittämiseen ja aluepolitiikkaan tehtyjen leikkausten vuoksi, totesi valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.) tiistaina Brysselissä. Hallitus on tyytymätön erityisesti maaseudun kehittämisvarojen leikkausesityksiin sekä Itä- ja Pohjois-Suomen aluetukien kokoon.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) tekee Suomen puolelta vastaehdotuksen tavatessaan pääministeri Tony Blairin torstaina Lontoossa.
"Tulemme jättämään omat ehdotuksemme maaseudun kehittämisestä ja aluepolitiikasta. Ne tähtäävät siihen, että Suomen nettoasema voisi tästä ehdotuksesta parantua", Heinäluoma sanoi.
Myös ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan Britannian ehdotus varainkäytöstä ei ole Suomen kannalta mikään parannus, eikä Britannian vastaantulo maksupalautuksen osalta ole riittävä. Tuomiojan mielestä Britannia syö omaa kuormaansa.
Suomen kokonaismenetysten arviointi oli vielä tiistaina käynnissä. Britannian esitys annettiin myöhään maanantai-iltana.
Suomi kaatoi
esityksen jo kesällä
MTK:n laskelmien mukaan Suomen menetykset maaseudun kehittämisvaroissa olisivat huomattavasti yli 100 miljoonaa euroa nykytilanteeseen verrattuna. Britannian esitys vähentäisi varoja vielä Luxemburgin kesällä tekemää esitystä enemmän. Suomi oli mukana kaatamassa rahoitussopua silloin juuri maaseudun kehittämisvaroista tehtyjen leikkausten vuoksi.
Komission alkuperäisessä ehdotuksessa tähän tarkoitukseen oli varattu runsaat 88 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Luxemburg laski summan 74 miljardiin ja Britannia 66 miljardiin.
Suomi saa suhteellisesti enemmän maaseudun kehittämiseen tarkoitettuja varoja kuin EU-maat keskimäärin, koska se on maaseutumaisin ja pohjoisin jäsenmaa. Kehittämisvaroja on käytetty rahoittamaan pysyvää luonnonhaittaa korvaavaa LFA-tukea ja ympäristöohjelmia.
Heinäluoma piti myönteisenä sitä, että Britannia on saanut esityksen aikaan ja pyrkii sopimukseen. Myönteistä on myös se, että Britannia on valmis keskustelemaan oman jäsenmaksupalautuksestaan.
Esitys tuntuu Heinäluoman mukaan kuitenkin kohtuuttomalta uusia jäsenmaita kohtaan. Niiden saamia rakennetukia esitetään leikattavaksi 14 prosentilla.
Ranska, Puola ja Unkari ovat jo todenneet, ettei Britannian ehdotus ole hyväksyttävissä.
Arvonlisästä
ei vielä sopua
EU-maat ovat edelleen riitaisia arvonlisäveroon sallittavista alennuksista. Valtiovarainministerit eivät löytäneet kiistaan sopua tiistaina. Maat joutuvat selvittämään asiaa valtiojohtajien kesken ensi viikon huippukokouksessa.
Alennetun arvonlisäveron myötä jäsenmaat saisivat periä tavallista pienempää veroa eräistä palveluista. Alennus koskisi esimerkiksi suutari- ja kampaamotoimintaa. Alennus on tällä hetkellä kokeilussa yhdeksässä EU-maassa.
Suomen mielestä alennus pitäisi olla kaikkien käytettävissä. Suomi haluaisi mukaan erityisesti ravintolapalvelut. Hallitus voisi tällöin alentaa ravintola- ja työpaikkaruokailun eroa viidellä prosenttiyksiköllä nykyisestä 22:sta.