Krimin valtauksesta tulee maanantaina kuluneeksi viisi vuotta. Suomen ulkoministeriö antoi nykytilanteesta lausunnon.
Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään on tullut kuluneeksi viisi vuotta.
Suomen ulkoministeriö huomioi vuosipäivän eilen lausunnolla, jossa se tuomitsee Venäjän toimet kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan vastaisina.
Lausunnon mukaan Suomi antaa vahvan tuen Ukrainan itsenäisyydelle ja itsemääräämisoikeudelle sekä alueelliselle koskemattomuudelle.
Suomi ei tunnusta Krimiä osaksi Venäjää. Sen sijaan maamme jatkaa EU-linjan mukaista laittoman liittämisen tunnustamattomuuspolitiikkaa ja tukee Venäjään kohdistettuja rajoituksia.
Krimin ihmisoikeudet huolestuttavat
Lausunnossa todetaan, että Suomi on huolestunut Krimin heikkenevästä ihmisoikeustilanteesta ja Venäjän vangitsemien lähes 70 ukrainalaisen siviilin kohtalosta.
"Kansainvälisille järjestöille tulee sallia esteetön pääsy Krimille", lausunnossa korostetaan.
"Pidämme tärkeänä, että Venäjä vapauttaa perusteettomasti vangitut ukrainalaiset, tutkii ihmisoikeusloukkaukset ja saattaa syylliset oikeuden eteen."
Turvallisuustilanne kiristyy
Kertshinsalmen ylittävän sillan rakentaminen rikkoo ulkoministeriön mukaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Samalla se rajoittaa vapaata merenkulkua salmen kautta.
"Krimin lisääntyvä sotilaallinen varustautuminen kiristää Mustanmeren alueen jo ennestään jännittynyttä turvallisuustilannetta", ulkoministeriö toteaa.
Siksi Suomi kehottaa osapuolia Asovanmeren ja Kertshinsalmen ongelmien rauhanomaiseen ratkaisuun ja välttämään tilannetta uudelleen kärjistäviä toimia:
"Venäjän vangitsemien 24 ukrainalaisen merimiehen välitön vapauttaminen on tärkeää".
Minskin sopimukset yhä pohjana
Helppoa rauhanomaisiin ratkaisuihin pääseminen ei ole.
Ulkoministeriön Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksikön päällikkö Päivi Peltokoski sanoo, että Minskin sopimuksia pidetään yhä pohjaratkaisuna. Ne ovat edelleen olemassa, eikä muuta oikein olekaan.
– Toimeenpano ei kuitenkaan ole edennyt. Ratkaisun avaimet ovat Venäjän käsissä, mutta myös Ukraina voisi tehdä enemmän, Peltokoski toteaa.
– Ennen kuin sopimuskohtia voidaan alkaa panna toimeen, sinne tarvitaan pitävä tulitauko. Sopimuksessa on kuitenkin Ukrainalle sisäpoliittisesti epäedullisia kohtia, esimerkiksi separatistijohtajien armahtaminen. Ukrainan lakien mukaan he ovat terroristeja.
Minsk I ja Minsk II ovat vuosina 2014 ja 2015 solmittuja kansainvälisiä sopimuksia. Niillä pyrittiin saamaan konfliktiin ratkaisu.
Nyt eletään odotteluvaihetta
Myös tulitaukoon ja rauhaan tähtäävät konfliktineuvotteluprosessit ovat yhä olemassa. Normandia-ryhmän jäsenet ovat kokoontuneet, ja Etyjin alaisuudessa toimii oma formaattinsa. Kovin aktiivista toiminta ei tällä hetkellä kuitenkaan ole.
– Alueella eletään nyt odotteluvaihetta, Päivi Peltokoski arvelee.
– Ukrainassa käydään presidentinvaalit maalis-huhtikuussa. Ainakaan niitä ennen ei todennäköisesti tapahdu mitään ratkaisevaa.