Suomi tarvitsee seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 100 000 uutta yrittäjää!
Tuore arvio on läntisten teollisuusmaiden taloudellisen yhteistyöjärjestön OECD:n laatima. Arvion vahvistaa mielellään myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.
Yrittäjiä tarvitaan huima joukko lisää, koska samanaikaisesti 70 000-80 000 yrittäjää siirtyy eläkkeelle tai kuolee. Hyvin moni yrittäjä jatkaa pitkälti yli perinteisen eläkeiän.
Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtama työllisyystyöryhmä korostaa yrittäjyyden merkitystä uusien työpaikkojen luojana. Ongelmana vain on. että kaikista EU-maista Suomen nuorten keskuudessa on vähiten halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi.
"Pohjoismainen hyvinvointivaltio suosii taloudellisen turvallisuuden etsimistä ja hakemista riskinoton ja yrittäjyyden kustannuksella", arvioi Järventaus.
Hän myöntää, että asenteissa ei ole enää vikaa. Suomalaiset arvostavat tänä päivänä yrittäjyyttä jopa maanpuolustusta enemmän.
Verotus on Järventauksen mukaan iso yksi jarru yrittäjäksi ryhtymiselle. Siinä yhteiskunta voisi Järventauksen mielestä nykyistä selvemmin kannustaa ottamaan riskiä, mutta samalla myös riskiä tulisi kohtuullistaa. Omansa valtio saisi pois, kun yritys alkaa kukoistaa.
Eriarvoisuus sosiaaliturvassa
Konkurssi on suomalaisessa yrityselämässä vieläkin jonkinlainen häpeä, aivan samoin kuin työttömyys.
"Se on väärin, koska epäonnistuminen voi olla uuden onnistumisen siemen. Suomi voi ottaa konkurssin käsittelyssä mallia Yhdysvalloista. Siellä esimerkiksi yrittäjän oman asunnon pakkomyynti konkurssitilanteessa on monissa osavaltioissa kielletty. Se voi olla yrityksen pääoman saannin kannalta ongelmallista, mutta silti asiaa olisi selvitettävä", esittää Järventaus.
Yrittäjien sosiaaliturvassakin on Järventauksen mukaan puutteita, jotka asettavat yrittäjät eriarvoiseen asemaan muun väestön kanssa.
"Kaikkien etu olisi, että yrittäjät pysyivät terveinä ja jaksaisivat pitkään. Yrittäjät eivät kuitenkaan saa korvausta työterveyshuollon sairaanhoitokuluista eli yrittäjä ei saa niistä Kela-korvausta kuten muut yritykset saavat työntekijöidensä sairaskuluista."
Järventaus esittääkin, että yrittäjien oma työterveyshuolto pitäisi laittaa verovähennyskelpoiseksi jo seuraavassa hallitusohjelmassa.
Yrittäjän perheenjäsenet eivät saa myöskään työttömyysturvaa, jos jäävät omasta yrityksestä työttömiksi. Jotta turvaa tulisi, yritystoiminta pitäisi joko keskeyttää tai yritys lopettaa
Järventaus on varma, että Suomi ei selviä suurten ikäluokkien ja yrittäjien eläkkeellesiirtymisestä ilman radikaaleja toimia.
"Suomessa tarvitaan Yrittäjyyshanke II paljon vahvemmalla panostuksella kuin nykyinen hanke. Uutta hanketta vetämään tarvitsemme yrittäjyysministerin. Seuraavan hallituksen työskentelytavan pitää olla vahvasti ohjelmallinen ja poikkihallinnollinen, ministeriöiden rajat ylittävä, jotta kokonaisuus pysyy käsissä. Siinä olisi työtä yrittäjyysministerille", linjaa Järventaus.
Yrittäjyysministeriö voisi olla nykyinen kauppa- ja teollisuusministeriö, siellä on Järventauksen mukaan valtionhallinnon paras yrityskentän tuntemus.
"Kauppa- ja teollisuusministeriöllä voisi olla horisontaalinen, laaja-alainen valvontavastuu yrittäjyyden kaikinpuolisesta edistämisestä. Siellä myös yrittäjyysministeri voisi istua."
Hän kiittelee, että Paavo Lipposen (sd.) kakkoshallituksen yrittäjyyshanke on tukenut yrittäjien asiaa, vaikka konkreettisia lopputuloksia onkin verraten vähän.
"Siinä on silti ollut uudenlaista otetta hoitaa asioita. Alku on ollut hyvä. Haasteet ovat kuitenkin niin suuret, että panostuksia ja vauhtia pitää lisätä."
"Työnantajan sivukuluja on kahteen otteeseen alennettu ja julkista palvelutuotantoa on avattu kilpailulle. Jonkin verran on tullut parannuksia myös yrittäjien sosiaaliturvaan."
Lipposen hallitus saa Järventaukselta yrittäjien olosuhteiden parantamisesta arvosanan 8.
Kokoomuslainen Jussi Järventaus toimi Lipposen ykköshallituksen oikeusministerinä vuosina 1998-1999.
Tuplaverotukseen ei pidä mennä
Yrittäjät olisivat eduskuntapuolueita rohkeampia verotuksen keventämisessä.
"Suunnitelmista osinkotulojen kiristämiseksi on syytä luopua tykkänään eli ei veroteta yrittäjien tuloa kahteen kertaan kuten Lasse Arvelan verotyöryhmä esittää. Se on yrittäjille erittäin tärkeä asia ja myös seuraavan hallituksen tärkeimpiä päätöksiä", painottaa Järventaus.
Hän muistuttaa, että listautumattomien yritysten osinkoverotus on jo nyt kireäpää kuin pörssiyhtiöiden.
Järventauksen mukaan nykymalli eli yhtiöveron hyvitysjärjestelmä (avoir fiscal) on toiminut hyvin.
Se on vahvistanut pienyritysten taseita kestämään myös heikommat ajat ja on siten osaltaan varmistanut myös työpaikkojen säilymistä. Se on tuottanut yhteiskunnalle myös verotuloja hyvin.
"Arvelan työryhmässä on työskennellyt viisaita tutkijoita, mutta ryhmä ei ole arvioinut esimerkiksi osinkojen kahdenkertaisen verotuksen vaikutusta pienyritysten työllisyyteen. Siihen työryhmältä on jäänyt merkillinen musta piste", Järvenpää huomauttaa.