Euroopan unionin työttömyyserot ovat valtavat. Perinteinen Euroopan sydänalue on hyvinvoivaa. Suurin työttömyys kasautuu etelään, Saksaan ja Suomeen. Uusien jäsenmaiden työttömyys on paljon tätä hurjempaa. Monissa niissä ylittyy jopa 30 prosentin työttömyys.
Tulevassa jäsenmaassa Puolassa on eniten työttömiä; peräti 3,2 miljoonaa puolalaista on työtä vailla. Saman suunnan jatkosta pitää huolen maan edessä oleva maatalouden rakennemuutos. EU:n nykyiset suurvallat eivät jää puolalaisten jalkoihin: Saksassa työttömiä on 3,1 miljoonaa, Ranskassa 2,4 miljoonaa sekä Espanjassa ja Italiassa reilut 2,2 miljoonaa.
Tiedot ovat Pohjoismaiden neuvoston aluetutkimuslaitoksen Nordregionin keräämiä.
Laitoksen tutkija Tomas Hanell haluaa kumota Suomessa usein kuullun väittämän siitä, että Suomi on yksi niistä onneloista, joiden rajojen aukaisua odottavat uusien jäsenmaiden työttömät.
Laajentuvan EU:n työvoimareservit ovat sen sijaan suuri mahdollisuus Suomelle, vakuuttaa Hanell. Kauhuskenaariot tulevaisuuden Suomen työvoimapulasta eivät ole liioiteltuja. "Suomen ennusteet ovat Euroopan synkimpiä. Mutta myös koko Eurooppa harmaantuu."
Kilpailu on tulevaisuudessa kovaa. "Kuka haluaa tulla Tohmajärvelle? Kun siirtymäkaudet menevät ohi, Tohmajärvi joutuu kilpailemaan Milanon kanssa."
Suomen tulisi kiireesti rakentaa aktiivista maahanmuuttajapolitiikkaa, jotta maa saisi osansa työvoimasta. Suomi on auttamatta Euroopan periferiaa. "Suomen kieli on outo, ilma kylmä ja talvi luminen. Suomi on auttamattomasti kaukana muusta Euroopasta."
Hanell ihmettelee ennen kaikkea ay-liikkeen masinoimia työvoiman vapaan liikkuvuuden siirtymisaikoja. "Kun kerran ollaan eurooppalaisia, ollaan sitten."
Pelkoa sosiaaliturvan perässä liikkuvasta kurjalistosta liioitellaan ruotsalaistutkijan mielestä. "Esimerkiksi Portugalin liittyessä aikanaan Euroopan yhteisöön pelättiin, että köyhät portugalilaiset muuttavat hyvinvoinnin perään laumoina. Pelko oli lähes täysin turha."
Hanellin mielestä rajojen sulkeminen ei puutu ongelmien syihin, vaan oireeseen. "Se tie on kuljettu. Järjestelmiä pitää rukata."
Pohjois-Suomen Brysselin toimiston vetäjä Seppo Heikkilä uskoo, että esimerkiksi Virosta voi tulla Suomeen aivotuontia. Latviasta saattaa Suomeen tulla insinöörejä. Virosta on jo muuttanut lääkäreitä ja heitä tulee myös jatkossa.
Ennen kaikkea maatalouden rakennemuutos vapauttaa Puolasta rajusti työvoimaa. "Heidän ammattitaitonsa kuitenkaan tuskin riittää tänne kovin merkittävästi. Ehkä sieltä voisi tulla Lappiin kaavailtuihin kaivoksiin monipuolisia kaivosmiehiä", ennakoi Heikkilä.
Ulkomaalaispolitiikka kaipaa kehittämistä
Työmarkkinaneuvos Matti Sihto työministeriöstä myöntää, että ulkomaalaispolitiikka ei ole vielä "kristallisoitunut". Se on vasta kehitteillä. Asiaa miettii muun muassa Rauno Saaren johtama työryhmä.
"Tämä on ymmärrettävää, koska Suomessa on paljon työttömyyttä."
Sihto kertoo, että tähän mennessä tehdyt selvitykset eivät ole olleet lupaavia. "Suomeen muuttoa harkitsevia on paljon vähemmän, mitä on haluttu, toivottu tai pelätty."
Sihto uskoo, että Suomessa voi tulla harkittavaksi jonkinlainen green card, jolla haalitaan työntekijöitä. Ruotsi on antanut hyvää esimerkkiä kielitaidon viemisestä Puolaan. Sihdon mielestä voitaisiin myös kiinnittää erityistoimenpiteitä suomalaisten paluuseen muualta, kuten esimerkiksi Ruotsista.