Huonot talousuutiset eivät ota Suomessa loppuakseen. Tilastokeskuksen uusimman työvoimatutkimuksen mukaan Suomen työttömyysaste nousi helmikuussa 9,1 prosenttiin vuoden takaisesta (8,7). Työttömyysaste kertoo työttömien prosenttiosuuden työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Tilastokeskuksen laskentatavan takia todelliset työttömyysluvut saattavat olla useita prosenttiyksikköjä suuremmat. Suomen työttömyys on itse asiassa ylittänyt kymmenen prosentin rajan.
Työttömiä on Tilastokeskuksen mukaan Suomessa 241 000, mikä oli 10 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työ- ja elinkeinotoimistoissa on kirjoilla 324 000 työtöntä työnhakijaa. Määrä on kasvanut 33 000:lla verrattuna viime vuoteen.
Lukemat ovat karuja pohjoisessa. Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys on 21,4 prosenttia Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäystä on 10,2 prosenttiyksikköä.
Kokonaan työvoiman ulkopuolella olevien määrä on kasvanut 25 000:lla. Vauhti on huolestuttava huoltosuhteen kannalta. Lukema on silti alakanttiin. Piilotyöttömiä on huomattavasti enemmän kuin tilastojen perusteella voi päätellä. Piilotyötön on jättäytynyt eri syistä sivuun aktiivisesta työnhausta. He eivät näy tilastossa mutta ovat olemassa.
Hälyttävintä on, että yli vuoden työttömänä olleita on 86 000 eli lähes 20 000 viime vuotta enemmän. Pitkäaikaistyöttömyys on usein leimaavaa ja saattaa syrjäyttää ammattitaitoisen työntekijän. Yli vuoden mittainen työttömyysjakso vaikeuttaa työllistymistä nousukauden alkaessakin.
Suomen kansantalous ei näytä pääsevän kasvu-uralle muun Euroopan lailla. Syksyllä 2008 alkanut työttömyyden kasvu on kääntynyt laskuun euroalueella. Samalla taloustilanne on kohentunut useissa euromaissa.
Mutta ei Suomessa, jossa pahin vaihe näyttää olevan vasta meneillään. Syy on tuotannon rakenteissa, jotka eivät ole pysyneet muutoksessa mukana. Vientiteollisuus on sukeltanut yhä syvemmälle, kun Suomen tuottamat investointihyödykkeet eivät käy kaupaksi. Teknologiateollisuus ei tuota kulutustavaroita vientimarkkinoille 2000-luvun alun tapaan. Sinänsä korkeatasoisesta tutkimuksesta ja tuotekehittelystä puuttuu kuluttajan kannalta tärkein vaihe, tuotteistaminen.
Vielä alkuvuonna analyytikot arvelivat talouskasvun nytkähtävän Suomessa liikkeelle vuoden loppupuoliskolla. Sittemmin ennusteita on pienennetty. Oman uhkansa tuo Ukrainan kriisin mahdollinen laajentuminen. Venäjään kohdistetut pakotteet voivat hidastaa vientiä ja heikentää talouskehitystä.
Vaikka taloussuhdanne alkaisi parantua jo vuoden kuluessa, työttömyys ei suinkaan hellitä samaa vauhtia. Suomi joutuu kamppailemaan talouskriisin kanssa vielä vuosia eteenpäin. Suomella on edessä useita yhteiskunnallisia haasteita kuten kestävyysvaje, julkisen talouden tasapainottaminen ja teollisuuden rakennemuutos. Ne ratkaistaan vain jos työllisyys paranee ja maahan saadaan edellytykset luoda uusia työpaikkoja vapaille työmarkkinoille.
Pääkirjoitus