Vielä pari vuotta sitten arvostettu veroekspertti, finanssioikeuden professori Kari S. Tikka arveli, että tasavero tulee Suomeen vuoteen 2010 mennessä. Nyt hän on varovaisempi ja ennakoi tasaveron tulevan vasta ensi vuosikymmenellä.
Tasavero on ilmiö, joka lähti liikkeelle Virosta vuosikymmen sitten. Siitä lähtien idea on vyörynyt idässä eteenpäin. Tuloverotuksensa ovat rukanneet tasaiseksi niin koko Baltia, Venäjä, Slovakia kuin Romaniakin. Kymmenkunta maata luottaa jo lisäävänsä kilpailukykyään tasaverolla.
Mitkään läntiset puolueet eivät ole vielä lähteneet ajamaan uudistusta. Niin Yhdysvalloissa kuin Isossa-Britanniassakin tasaverosta keskustellaan vasta asiantuntijoiden parissa.
Aihe polttelee kuitenkin yhä kuumemmin. Etenkin Englannissa vannotaan vapaan verokilpailun nimeen. Saksan liittopäivävaaleissa taas tasavero aiheutti äskettäin ilmeisen järkytyksen. Se, että veroprofessori Paul Kirchhof nosti yllättäen 25 prosentin tasaveron esille, on yksi syy siihen, ettei konservatiivien keulahahmo Angela Merkel kerännyt odotetusti ääniä.
Miksioikeastaan palkkatyötä tekevän pitää puurtaa päiväkaudet ja joutua maksamaan ansioistaan jopa puolet veroina veroa, kun vaikkapa hyvin perintönsä sijoittanut voi syljeskellä kattoon ja selvitä lähes puoleen hintaan velvollisuuksistaan veronmaksajana?
Suomessa on lähes huomaamatta ollut yli vuosikymmenen käytössä tasavero. Kaikkein korkeimmat tulot eli pääomatulot on tasapäistetty 28 prosentin alle.
Tässä piilee oikeudenmukaisuusvaje, professori Tikka sanoo. Tasaveroa ujutetaan Suomeen väärin perustein, tyrmää kuitenkin SDP:n puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta. Siis jatkukoon suurituloisten hyysäys.
Veropäätökset ovat valtiontalouden jalusta, jota ei horjuteta turhaan. Tulontasaus taas on niin kallis hyve, ettei sitä kiihkeä tasaveron kannattaja Tikkakaan haluaisi noin vain kitkeä. Toisaalta on myös mahdollista, että verotulot jopa lisääntyvät ja yhteisesti jaettava kakku siis kasvaa, kun kuluttajien ostovoima tasaveron myötä vahvistuu.
Tasaveroon voidaan askeltaa myös portaita poistaen. Joka tapauksessa ylimpiä veroasteita on saatava alemmas, näin vaaditaan myös Ruotsissa. Juuri Ruotsi ja Viro näyttävät mallia, joten Tikka toivoo työryhmää, jonka ei heti tarvitse porautua tasaveromalliin vaan ylipäänsä tuloverotuksen kehittämiseen pitkällä aikavälillä.
Suomalaisten on toivottu selviytyvän globaalissa kilpailussa sillä, että meillä säilyvät korkean osaamisen työpaikat. Ehkä olisikin tarkistettava sitä, kenen kanssa Suomi oikein kilpailee. VATT:in tuore raportti "Suomi 2025" tarjoaa työpaikkojen sijoittumista koskevaan asiaan avartavan näkökulman. Tutkimusten mukaan maailman edullisimmat ohjelmoijat toimivat - ei Kiinassa tai Intiassa - vaan Puolassa ja Unkarissa. Sikäläinen vuosipalkka oli 4 800-8 000 euroa vuonna 2002.
Verotusta kuuluu uudistaa silloin, kun siinä havaitaan puutteita tai aika ajaa selkeästi entisten perustelujen ohi. Tässä mielessä lähtötilanne on perin ristiriitainen. Solidaarisuus kun vaatii sitä, että pienituloiset pääsevät vähemmällä verotuksella. Koko maan etu taas on se, ettei koko Suomi hinnoittele itseään ulos maailmalla.
Joskus kohtalo ujuttautuu väistämättömästi kohdalle. Kansainvälistymiseltä Suomi ei pääse pakoon, joten ratkaisuksi tarvitaan tietysti paras malli: oma pohjoismainen hyvinvointitasavero, verotus, joka innoittaisi kansalaisia tienaamaan ja kuluttamaan.